Vko 37/12: Tapaamiset/ajoitus

1. Kuinka usein käyt tapaamassa kotimaisten sijoituskohteidemme johtoa? Onko sinulla joku suunnitelma esim. kaksi kertaa vuodessa vai käytkö esim. tapaamassa kun jotain merkittävää tapahtuu yrityksessä.

Periaatteessa yritysjohdon tapaamisiin pätee salkunhoitajan kannalta sama kuin asiakastapaamisiin myyjän kannalta: niitä ei ole koskaan liikaa. Mutta, kun ajattelen asiaa yhtiöidemme kannalta, toimitusjohtajan pitäisi mielestäni käyttää suurimman osan ajastaan asiakkaiden kanssa, seuraavaksi eniten alaistensa kanssa ja priorisoida melko vähän ajastaan sijoittajasuhteisiin. Pidemmän päälle se hyödyntää osakkeenomistajia paljon enemmän kuin ilmainen pulla ja kahvikuppi toimitusjohtajan kanssa.

Käyn aktiivisesti yhtiöidemme tuloksenjulkistustilaisuuksissa, joita useimmat firmat järjestävät neljä kertaa vuodessa. Tosin jätän ne yleensä heinäkuussa väliin, kuten kerroin blogissa 27/12. Täten tapaan firmoja vähintään kolme kertaa vuodessa.

Vuosineljännes on yritykselle kovin lyhyt aika, eikä tulosjulkistustilaisuuksissa siksi kovin usein tule mitään uutta relevanttia tietoa. Kun vielä firmat näissä tilaisuuksissa keskittyvät edellisen kvartaalin lukuihin, eivätkä juuri puhu strategiasta, anti rajoittuu yleensä ilmaiseen pullaan ja kahviin. Mutta jokainen tapaaminen on mahdollisuus oppia tuntemaan yhtiön johto hieman paremmin, joka on arvokasta, ja aina välillä firmassa tietysti tapahtuu jotain oleellista. Siksi pidän osallistumistani näihin tilaisuuksiin kohtuullisen tärkeänä.

Lisäksi monet firmat järjestävät vuosittain pääomamarkkinapäiviä, joilla pyrin myös käymään. Ne ovat usein hyödyllisempiä, koska niissä keskitytään enemmän yhtiön kilpailustrategioihin kuin kvartaalin lukuihin. Pääomamarkkinapäivillä on usein myös yhtiön keskijohto edustettuna, joka antaa mahdollisuuden arvioida yhtiön johdon laatu normaalia leveämmällä rintamalla, joka on luonnollisesti hyvä asia. Kävin viimeksi tänään L&T:n pääomamarkkinapäivällä ja toissapäivänä Stockmannin vastaavalla.

Hyödyllisimpiä ovat luonnollisesti kahdenkeskeiset tapaamiset yritysjohdon kanssa. Mutta, ne ovat myös epäkohteliaimmat – silloin vien nimenomaan sitä aikaa, jonka johtaja voisi käyttää vaikkapa asiakkaiden kanssa. Pyrin tekemään näitä vierailuja jonkun vuoden välein, mutta en vuosittain. Juttelimme itse asiassa juuri frekvenssistä, kun viime viikolla kävin tapaamassa Erkki Järvistä Tikkurilassa. Olimme harvinaisen samaa mieltä siitä, että ei ainakaan ole mitään mieltä tavata kolmen kuukauden välein.

Aina en toki käy kaikissa yhtiöidemme järjestämissä tilaisuuksissa. Esimerkiksi pääomamarkkinapäivien esitysmateriaali on aina saatavissa verkosta, eikä henkilökohtainen läsnäolo juuri tuo lisäarvoa, jos vieraita on toistasataa. Siksi en esimerkiksi käynyt tällä viikolla Konecranesin Hyvinkäällä ja Hämeenlinnassa järjestämässä tilaisuudessa – kävin viime vuonna, eikä juuri mitään oleellista ole tapahtunut tässä välissä. Olen myös hyvin vastahakoinen lentämään esimerkiksi ruotsalaisten yhtiöidemme pääomamarkkinapäiville (koska omistamamme ruotsalaiset yhtiöt ovat jättifirmoja, joiden tilaisuuksissa on todella paljon väkeä).

On myös syytä huomata, etttä pienen varainhoito-organisaation erittäin pienen rahaston hoitajalla ei ole samoja mahdollisuuksia tavata varsinkaan isojen yhtiöiden johtoa, kuin esimerkiksi jonkun ison pankin salkunhoitajalla ehkä on. Toistaiseksi en ole kokenut, että tämä millään tavoin huonontaisi tai rajoittaisi Phoebuksen salkunhoitoa.

2. Onko olemassa tutkimusta / kokemusperäistä näyttöä siitä onko säännöllisellä kuukausittaisella sijoituksella merkitystä tekeekö sijoituksen alkukuusta vai loppukuusta? Ja kuinka pitkä pitäisi tutkittava aikaväli olla että siitä voisi jotain päätellä kumpi on parempi aika sijoittaa?

Pelkällä maalaisjärjellä väittäisin, että ajankohdalla ei ole juurikaan väliä. Pääasia on, että, jos aiot sijoittaa osakkeisiin, jossain vaiheessa sen myös teet. Mieluummin aiemmin kuin myöhemmin.

Logiikka on hieman sama kuin, jos ajattelet metsän kasvattamista. Jos haluat puusi kasvavan, sinun on ensin istutettava se. Jos vuosikausia siirrät metsän istuttamista esimerkiksi, koska haluat välttää ruskomäntypistiäisen joukkoesiintymää, ainoa varma asia on, että metsäsi ei kasva, koska sitä ei ole.

Metsää istutettaessa on tietenkin aina vaara, että puut kuolevat. Siksi hehtaarille istutetaan parituhatta runkoa, vaikka tavoitetiheys 30-vuotisessa metsässä on ehkä noin tuhat runkoa. Osakesijoituksissa vältät vastaavasti pahimmat tuhot hajauttamalla sijoituksesi riittävästi, eri toimialoille ja eri maantieteellisille alueille niin, että sinulla on satojen, ellei tuhansien ykittäisten yritysten osakkeita salkussa.

– – –

Akateemikot ovat toki tutkineet kuukauden sisäisiä tuottoeroja (yhteenveto linkissä), joista kysyit. He ovat myös tutkineet useita muita aikaperiodeja, kuten viikon sisäisiä tuottoeroja, neljänneksen sisäisiä tuottoeroja, vuoden sisäisiä tuottoeroja ja vaikkapa Halloween-vaikutusta (”Sell in May and Go Away; Buy After Halloween). Olen myös nähnyt tutkimuksen, jossa verrattiin aurinkoisten päivien osaketuottoja sadepäiviin.

Yhteistä näille tutkimuksille on, että selitykset jonkin päivän/viikon/kuukauden muita parempaan tuottoon ei juuri löydy. Lukuja katsoessa huomaa myös, että satunnaisuus on erittäin suurta. Vaikka esimerkiksi tammikuu-efekti on ollut hyvin kauan tunnettu – ja on silti edelleen pätenyt; tammikuu on itse asiassa vuosina 1990-2012 ollut Helsingin pörssissä keskimäärin vuoden toiseksi paras kuukausi – se ei suinkaan tarkoita, etteikö tammikuu voisi olla surkea kuukausi. Esimerkiksi vuonna 2008 pörssi laski tammikuussa -9,7% ja vuoden 2003 tammikuussa se laski -6,2%.

Erikoisia ilmiöitä löytyy mistä tahansa datasarjasta, jos sitä tarkastelee riittävän kauan. Yhteistyökumppanimme Dimensional Fund Advisors kertoi joitakin vuosia sitten myyntikalvoissaan ”salaisesta strategiasta”, joka olisi lyönyt lähes kaikkien rahastojen tuotot (ja luonnollisesti markkinatuoton) edelliseltä 15 vuodelta, vieläpä kilpailijoita paljon pienemmällä riskillä. Strategia oli nerokas: olisi vain pitänyt ostaa kaikkien niiden yhtiöiden osakkeita, joiden nimi alkaa kirjaimella M.

Tarkka vastaus kysymykseesi on, että akateemikot ovat huomanneet osakkeiden tuottavan vähän odotettua enemmän kuukauden viimeisenä päivänä ja kuukauden enimmäisinä päivinä. Viimeisen päivän ylituottoa on selitetty sijoittajien ”window dressing” –toiminnalla – rahastot ja muut toisten rahoja hoitavat tahot pyrkivät silloin nostamaan kursseja, jotta mennyt tuotto näyttäisi hieman paremmalta. Selitys on kaukaa haettu, mutta voi olla mahdollinen. Kuukauden alun ylituotoille en ole nähnyt kovin uskottavia selityksiä.

Näin ollen, optimoidaksesi kuukausisäästöjesi tuoton, sinun kannattaisi tutkimusten mukaan sijoittaa loppukuusta, mutta ei kuukauden viimeisinä päivinä, vaan sitä ennen. Eli suomeksi sanottuna, jos saat palkkasi vaikkapa kuukauden puolessavälissä ja laitat hieman sen jälkeen rahat kiinni, pärjäät todennäköisesti ihan hyvin.

Kuten jo yllä sanoin, en pidä näitä asioita kovin tärkeinä, enkä kiinnitä niihin minkäänlaista huomiota hoitaessani Phoebuksen salkkua. Osakesäästäjälle oman riskiprofiilin määrittäminen, riittävän hajautuksen varmistaminen ja kulujen minimointi ovat selvästi tärkeimmät asiat. Niiden jälkeen tulee mielestäni omistettujen yhtiöiden liiketoiminnan ymmärtäminen, johon voi käyttää kuinka paljon aikaa tahansa. Kaikki se aika on minusta paremmin käytetty, kuin hintojen satunnaisheilahtelujen tutkimiseen tuhlatut tunnit.

.