Vko 23/12: Toimialat/vrt-indeksi/yhtiöX
- Phoebus on hyvin teollisuuspainotteinen. Onko tämä sattumaa vai onko taustasi teollisuuspainotteinen vai ovatko teollisuusyritykset noin keskimäärin paremmin johdettuja kuin muiden toimialojen yhtiöt? Tämä ei sinänsä haittaa minua, kunhan kiinnitin huomiota kun selasin rahastoluotainta….
Rahastoluotain onkin oivallinen työkalu, sekä rahastojen toimialajakauman että maajakauman seurantaan. Jos omistaa useampia rahastoja, se antaa myös hyvän kuvan salkun kokonaishajautuksesta arvopapereittain.
Phoebuksen hoidossa en kiinnitä juuri mitään huomiota toimialoihin. Pyrin katsomaan, ettei meillä ole kovin suuria riskikeskittymiä niin, että useat suuret sijoituksemme olisivat täysin samoista asioista riippuvaisia. Mutta on syytä huomata, että Rahastoluotaimessa jamme yksinkertaisuuden vuoksi maailman vain viiteen toimialaan (kulutustavarat, terveys, rahoitus, teknologia ja teollisuus). Näistä ”teollisuus” sisältää kaikki ne yhtiöt, jotka eivät mahdu muihin toimialoihin. Phoebuksen neljällä suurimmalla teollisuustoimialan yhtiöllä – Vacon, Air Liquide, Lassila & Tikanoja ja Fortum – on tuskin mitään yhteistä.
Oma taustani on pikemmin kulutustavara- ja rahoitussektoreilla. Minulla voi hyvin olla pieni taipumus suosia kulutustavarayhtiöitä, koska niillä on usein vahvat brändit ja suhteellisen vakaa liiketoiminta, joka ei sido kovin paljon pääomaa, joten ne ovat melko usein juuri sellaisia yhtiöitä, joista pidän.
Todettakoon vielä, että Tikkurila on GICS-luokituksen mukaan pörssissä ja siten myös rahastoluotaimessa teollisuusyhtiö, vaikka se todellisuudessa on mielestäni, ja käsittääkseni myös yhtiön johdon mielestä kulutustavarayhtiö.
- Phoebuksen vertailuindeksissä Suomen paino on 75%. Phoebuksen salkusta kuitenkin vain puolet on Suomessa (ollut jo pitkään). Eikö olisi aika vaihtaa vertailuindeksi 50/50-painoille? Vai onko näköpiirissä muutosta tilanteeseen?
Käsittelin aihetta neljännesvuosikatsauksessamme 4/2011, eikä mielipiteeni muutamassa kuukaudessa ole muuttunut. Tällä hetkellä 66% sijoituksistamme on Pohjoismaissa, 34% muissa maissa (9% Euroopassa ja 25% USA:ssa).
En sulje pois vertailuindeksin vaihtoa. Jos Suomen pörssiin ei ala ilmestyä uusia laadukkaita yhtiöitä, se voi hyvin olla tarpeen. Mutta sillä ei ole kiirettä. Teknisistä syistä mahdollinen vaihdos pitäisi tehdä vuodenvaihteessa enkä usko, että se ainakaan vielä ensi vuodenvaihteessa olisi ajankohtainen. Mutta, kuten katsauksessa kerroin, aihetta on syytä miettiä silloin tällöin (siis joidenkin vuosien välein, ei kuukausittain).
- Kysymykseni liittyy Berkshire Hathawayn toimiin. Berkshire lisäsi vuoden 2011 viimeisellä kvartaalilla omistuksiaan monissa yhtiöissä ja sen lisäksi osti kahta kokonaan uutta yhtiötä salkkuunsa (munuaispotilaita hoitavan Davitan ja mediayhtiö Liberty Median). Seuraatko Buffettin uusia avauksia ja tutustutko näihin yhtiöihin? Buffettin portfolio ei saa uusia yhtiöitä turhan usein joten nämä kaksi ovat päässeet todella tiukan seulan läpi. Olisiko näistä Phoebus-yhtiöiksi?
En ole katsonut Berkshire Hathawayn sijoituksia sen tarkemmin. Vuosikertomusta lukiessani törmään toki suurimpiin omiostuksiin kerran vuodessa.
Kumpikaan mainitsemasi yhtiö ei ymmärtääkseni kuulu Berkshiren suurimpiin omistuksiin, eivätkä näin ollen todennäköisesti ole Warren Buffettin ostamia. Berkshirellähän on kaksi uutta salkunhoitajaa (Todd Combs ja Ted Weschler), jotka kumpikin hoitavat muutaman miljardin dollarin salkkua. Jos törmäät muutaman sadan miljoonan sijoituksiin, ne ovat todennäköisesti Toddin tai Tedin. Buffettin tekemät sijoitukset ovat tyypillisesti jonkun miljardin arvoisia.
En suinkaan väheksy sitä, että mainitsemasi sijoitukset ovat läpäisseet Toddin tai Tedin seulan. En vain lainkaan tiedä millaisia salkunhoitajia he ovat. Hyviä varmaankin, kun Berkshire on heidät palkannut, mutta heidän sijoitustyyliään en tunne.
En myöskään tarkemmin tunne kumpaakaan mainitsemaasi yhtiötä. Gambroa ja Baxteria tunsin jonkin verran pankkiiriliikkeen analyytikkona ollessani ja muistikuvani niiltä ajoilta on, että tuotemyynti (dialyysilaitteet, keinoveri ja epo) oli huomattavasti parempaa bisnestä kuin hoitoklinikat. Bisneksen logiikka on toki sen jälkeen saattanut muuttua.
.