Vko 5/06: Raaka-aineet/ADP
- Onko olemassa mitään sellaista indeksirahastoa, jossa rahat olisi hajautettu suoraan raaka-aineijohdannaisiin (ts. eräänlaiseen raaka-ainekoriin)? Tällainen sijoitusmahdollisuus olisi oman portfolion riskinhallinnan kannalta erinomainen, koska raaka-aineiden hinnanmuutokset ovat usein vastakkainsuuntaisia pörssin kehityksen kanssa. Mitä mieltä yleisesti olet raaka-aineisiin sijoittamisesta riskinhajautuskeinona?
Kyllähän maailmalla löytyy raaka-ainerahastoja ja viime aikoina niitä on alkanut löytyä entistä useampia, koska monet sijoittajat kiinnostuvat sellaisista markkinoista, jotka ovat nousset voimakkaasti. On kuitenkin syytä muistaa, että voimakkaasti noussut hinta tarkoittaa usein entistä alhaisempaa tuotto-odotusta tulevaisuudessa. Hinnannousu yksinkertaisesti siirsi osan tulevista tuotoista eilispäivään. Ja joku muu sai ne jo.
Yleisemmin, en näe mitään syytä sijoittaa raaka-aineisiin. Jos tämä kuulostaa jyrkältä mielipiteeltä, sitä se on. Miksi?
Osake on osuus yhtiöstä, jonka arvo nousee pitkällä aikavälillä suurin piirtein yhtiön kasvun mukana. Lisäksi osake antaa vuosittain juoksevaa tuottoa osinkoina.
Korkosijoitus on pääomaa, jonka saa surella varmuudella tulevaisuudessa takaisin. Sijoitusaikana pääoma antaa vuosittain juoksevaa tuottoa korkoina.
Metsäsijoituksen arvo riippuu puun kantohinnan muutoksista (jotka riippuvat metsäteollisuuden tilasta ja inflaatiosta). Tämän lisäksi metsä kasvaa koko ajan, joka on rinnastettavissa juoksevaan tuottoon vaikkei se realisoidukaan joka vuosi rahaksi.
Kulta on kimpale keltaista metallia, joka ei tuota mitään. Warren Buffettin sanoin: ”We just dig it out of the ground in South Africa and bury it back into the ground in Fort Knox or somewhere.”
Öljy ei parane ikääntyessään, eikä öljytynnyrin sisältö ajan myötä kasva.
Raaka-aineiden pitkän ajan tuotto-odotus on siis vain inflaatio, ei muuta (itse asiassa raaka-aineiden hinnanmuutokset ovat juuri eräs inflaation määritelmä). Esimerkiksi inflaatiosuojattu obligaattio tuottaa siis varmuudella pitkällä aikavälillä enemmän.
Tuotto-odotusta voi toki parantaa sijoittamalla raaka-ainefutuureihin varsinaisten raaka-aineiden sijaan, jolloin sijoittaja saa (lyhyen) korkotuoton, joka historiassa on hieman ylittänyt inflaation, plus ”vedonlyönnin” jonka tuotto-odotus on nolla (futuurit ovat nollasummapeli). Parempaa omasta mielestäni on jättää se vedonlyönti väliin tai tehdä se Vegasissa, jossa se on huomattavasti hauskempaa kuin raaka-ainefutuuripörsseissä.
Raaka-aineet eivät itse asiassa myöskään ole kovin tehokas inflaatiosuoja, vaikka intuitiivisesti ne tuntuvat sellaiselta. Tämä johtuu siitä, että niiden hintaheilunnat ovat noin 15-kertaiset inflaation heilahteluihin verrattuna.
Siispä: Jos uskot kultaan, sijoita kultakaivosyhtiön osakkeisiin. Jos uskot öljyyn, sijoita öljylähteitä omistavan yhtiön osakkeisiin. Jos uskot vehnään, sijoita peltomaahan Kansasissa. Mutta älä kuvittele ”sijoittavasi” raaka-ainefutuureihin. Se on puhdasta spekulaatiota.
Jos aihe tuntuu erittäin kiinnostavalta eivätkä vastaukseni kovin tyydyttäviltä, voit tulla käymään toimistollamme (varaa aika ensin). Voin näyttää professori Ken Frenchin 45-minuuttisen luennnon raaka-ainesijoittamisen järkevyydestä (tai oikeammin järjen puutteesta). Mutta – kaikkien älykkäiden professoreiden luentojen tavoin – se on melko tylsä ja voit käyttää saman ajan tuottavamminkin.
- Salkunhoitajalta: Automatic Data Processing
Viikon tärkein uutinen salkkuyhtiöissämme oli ADP:n ilmoitus, että Art Weinbach jää eläkkeelle ensi syksynä. Hänen tilalleen toimitusjohtajaksi tulee Gary Butler.
Tämä on johdon vaihdos minun makuuni. Weinbach on ollut 10 vuotta toimitusjohtajana, joista seitsemän vuoden aikana Butler on ollut hänen kakkosmiehensä. Butler aloitti ADP:llä jo 1975.
Ja Butlerista tulee vasta viides toimitusjohtaja ADP:n 56-vuotisen historian aikana.
Kuten aina, johdon vaihdos on riski. Mutta olen melko vakuuttunut siitä, että tässä tapauksessa riski on tavanomaista selvästi pienempi.