Vko 06/12: EU-vero/SHB/yhtiöX

1. Mitä mieltä olet EU:n esittämästä finanssitransaktioiden verosta? Olisiko sillä toteutuessaan vaikutuksia Phoebuksen tai yleensä Seligsonin rahastojen toimintaan? Arvaisin, että ainakin vähemmän kuin monien muiden rahastoyhtiöiden tuotteisiin, koska pyritte jo muutenkin vähentämään kulusyistä turhaa kaupankäyntiveivaamista, jossa vero vaikuttaisi eniten – mikä onkin aivan oikein.

Onko todennäköistä, että myös muihin kuin indeksirahastoihin laitettaisiin rahastolle kaupankäyntikulujen korvaukseksi pieni merkintä- ja lunastuspalkkio myös ilman omistusaikakatkaisuja? Sijoittajahan viime kädessä tällaisen veron kuitenkin maksaa, joten olisi kai parempi, että kulutaakasta suuremman osan kantaisivat ne, jotka välillä merkitsevät, lunastavat, merkitsevät uudelleen jne?

Sinullahan taitaa ollakin eräänlaista kokemusta tällaisesta verosta. Olenhan ymmärtänyt oikein, että Phoebuksen lisätessä tai vähentäessä Ekokemin omistustaan valtio perii varainsiirtoveron, kun ko. yhtiö ei ole julkisesti noteerattu?

Mietin hetken, kannattaisiko minun kertoa, mitä mieltä olen EU:n esityksestä, vai pitäisinkö tämän blogin perheystävällisenä. Päätin Jim Collinsin neuvoja seuraten (hänen erinomaisesta kirjastaan ”Good to Great”) tehdä molemmat. Tässä siis sensuroitu versio:

Minusta ehdotettu transaktiovero on äärettömän typerä ja se osoittaa, että EU:n johtavat poliitikot ovat populisteja, jotka eivät ymmärrä taloudesta juuri mitään. Poliitikon on toki määritelmällisesti oltava populisti, mutta ero toimivan ja toimimattoman politiikan välillä on, että osaavat virkamiehet yleensä rajoittavat populismin asioihin, joilla ei ole kovin suurta todellista merkitystä, karsien vaivihkaa idioottimaisimmat ideat ennen kuin niistä aletaan puhua julkisesti. Tällä kertaa se näköjään epäonnistui.

Esitys johtaisi toteutuessaan päinvastaiseen lopputulokseen kuin mihin pyritään. Tavoitteena lienee pankkien turhan spekulatiivisen kaupankäynnin rajoittaminen ja rahoitusjärjestelmän vakaannuttaminen. Tavallisten transaktioiden veroksi on esitetty 0,1% (esimerkiksi osakkeiden, joukkovelkakirjojen, sijoitustodistusten tai rahasto-osuuksien ostossa ja myynnissä), kun taas johdannaisten osalta veroksi on esitetty 0,01%. Tämä johtaisi hiljalleen siihen, että arvopapereista tulisi enenevässä määrin johdannaisia, joka kasvattaisi vastapuoliriskejä ja siten järjestelmäriskejä. Jos järjestelmää halutaan vakauttaa, johdannaisia pitäisi verottaa enemmän kuin käteisinstrumentteja, ei vähemmän.

Vero vähentäisi pääoman allokoinnin tehokkuutta, joka on markkinoiden tärkein funktio. Siten on selvää, että sen kansantaloudellinen merkitys olisi negatiivinen. Jos vero ei olisi globaali, se vaikuttaisi Eurooppaan negatiivisesti myös siten, että kaupankäynti ja sen perässä rahoitusalan työt siirtyisivät hiljalleen muualle. Vaikutusta en osaa mitata. Tässä Euroopan finanssialan tilaamassa selvityksessä sitä pyritään mittaamaan, mutta eivät konsultitkaan sitä oikeasti osaa tehdä. Selvitys on vain toimialamme propagandaa.

EU mainitsee tässä paperissaan (kohdassa 3) aivan oikein, että tietyillä EU-mailla on jo nyt erilaisia varainsiirtoveromalleja ja kertoo, että nämä maat joutunevat niistä luopumaan jos/kun transaktiovero tulee, jotta noudattaisivat EU:n sääntöjä. Jos tämä Suomen osalta, listaamattomien osakkeiden varainsiirtoveron poistumisen lisäksi, tarkoittaisi, että asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen leimavero poistuisi, vero voisi itse asiassa olla Suomen kansalaisille kaiken kaikkiaan ihan hyödyllinen – ovathan asunto- ja kiinteistökaupat useimmille ihmisille kuitenkin paljon suurempia kuin osake- tai rahastokaupat. No, eiköhän kiinteistövero silloin nousisi vastaavasti…

– – –

Ja sitten asiaan: Miten vero toteutuessaan vaikuttaisi asiakkaisiimme?

Jos esitys toteutuisi, sillä olisi nähdäkseni tiettyjä vaikutuksia toimintaamme, mutta niiden tarkemman läpikäynnin ajankohta on vasta, kun tiedämme tarkemmin missä muodossa vero toteutuu ja missä muodossa Suomen käännöstoimisto (siis eduskunta) EU:n direktiivin perusteella lain meillä säätää. EU:ssahan on näennäissisämarkkinat, joilla pelisäännöt ovat joka maassa hieman erilaiset, riippuen käännöstoimiston toimista.

Itse näkisin tällä hetkellä, että verolla olisi neljä-viisi päävaikutusta:

1. Kilpailukykymme ehkä hieman paranisi, koska yhdenkään rahastomme sijoitusfilosofia ei perustu aktiiviseen kaupankäyntiin. Kaupankäynnin kulut nousisivat paljon enemmän kuin veron verran, koska vero vähentäisi likviditeettiä ja kasvattaisi siten osto/myynti-spredejä. Mutta se ei mainittavasti vaikuttaisi rahastojemme tuottoon, koska käymme erittäin vähän kauppaa (Phoebus käy itse asiassa jopa vähemmän kauppaa kuin indeksirahastomme). Joihinkin kilpailijoihin se saattaisi vaikuttaa enemmän.

2. Joka rahastoon tulisi todennäköisesti anti-dilution-maksut, kuten nykyään meillä on indeksirahastoissa. Siis niin, että sijoittaja maksaa ostaessaan ja myydessään rahasto-osuuksia pienen merkintä- tai lunastusmaksun, joka meneerahastolle(ei rahastoyhtiölle) juuri kyseisen sijoittajan aiheuttamien kaupankäynnin kulujen kattamiseen.

Jos ymmärrän EU:n esityksen oikein, vero koskisi myös rahamarkkinainstrumenttien ja rahasto-osuuksien kauppoja. Siten anti-dilution-fee koskisi ehkä kaikkia rahastoja ja olisi ehkä kaksinkertainen – veroa menisi kerran rahastoa merkitessä ja toisen kerran rahaston hankkiessa sijoituskohteita. Tapahtuuko näin riippuu veron lopullisesta muodosta.

3. Rahastojemme osakelainaus todennäköisesti vähenisi merkittävästi tai loppuisi. Vero koskisi myös osakelainoja, joten lainauspreemiot joko nousisivat veron verran tai lainaustoiminta loppuisi. Veikkaan, että se vähenisi radikaalisti. Tämä voisi vähentää joidenkin rahastojemme tuotto-odotusta muutaman prosentin kymmenyksen.

4. Jos vero eliminoisi listaamattomien osakkeiden varainsiirtoveron, kuten ilmeisesti tekisi, se parantaisi listaamattomien osakkeiden houkuttelevuutta. Phoebuksen kannalta vaikutus tuskin olisi iso mutta, kuten aivan oikein toteat, Ekokem-kaupoista menee nykyään 1,6% veroa (joka jaetaan ostajan ja myyjän välillä). En tosin käy kauppaa Ekokem-osakkeilla, kunnes sitten joskus myyn ne.

5. Eniten tenkkapoota vero aiheuttaisi, jos esimerkiksi Suomi ottaisi sen käyttöön mutta Ruotsi ei. Silloin kilpailutilanne vääristyisi ja siihen pitäisi reagoida. Suomalaisen sijoittajan ostaessa suomalaista rahastoa, hän joutuisi veron kohteeksi kahteen kertaan (ostaessaan rahastoa ja rahaston ostaessa osakkeita). Ruotsalaisen sijoittajan ostaessa suomalaista rahastoa tai suomalaisen sijoittajan ostaessa ruotsalaista rahastoa, veroa menisi kerran. Ruotsalaisen sijoittajan ostaessa ruotsalaista rahastoa, veroa ei menisi. Siten olisi melko selvää, että pohjoimaisten pankkien nyt Suomeen rekisteröidyt rahastot muuttaisivat nopeasti Ruotsiin. Muuttaisivatko meidän rahastomme perässä ei ole lainkaan selvä asia, mutta vero aiheuttaisi osaltaan paineita siihen suuntaan. Julkinen tietohan on, että hoidamme noin puolen miljardin kruunun eläkevaroja yli 22.000 ruotsalaiselle sijoittajalle sikäläisessä lisäeläkejärjestelmässä.

Vaikutukset selviävät aikanaan. On syytä huomata, että veroja on jo nyt listatuissakin osakkeissa. Britanniassa osakkeita ostettaessa (mutta ei myytäessä) maksetaan aina 0,5% vero. Se koskee myös meidän rahastojamme. Pyrimme vähentämään veron merkitystä esimerkiksi ostamalla kaksoislistattuja osakkeita muualta (AstraZenecaa Ruotsista, jne.), mutta joudumme enimmäkseen maksamaan veroa sijoittaessamme brittiyhtiöihin. EU:n ehdottama transaktiovero ei osakekaupassa olisi yhtään sen kummallisempi.

En makaa öisin hereillä transaktioveron takia. Jos sellainen tulee, meidän on vain  mukauduttava siihen. Jo nyt pyrimme minimoimaan kaupankäynnin kulut, ja transaktiovero olisi vain pieni lisäkulu. Spredit ovat ehdottomasti suurin kaupankäynnin kuluerä, jonka merkitys on varsinkin pienyhtiöiden osakkeissa helposti kymmenkertainen suhteessa välityspalkkioihin, valuuttakuluihin tai mahdollisesti 2014 tulevaan EU:n transaktioveroon.

2. Salkussamme on Handelsbankenin osaketta, mutta paljonko Handelsbankenilla on sijoituksia Kreikassa, Italiassa ja muissa ongelmamaissa? Kuinka paljon Handelsbanken ottaisi osumaa, mikäli joku näistä maista joutuisi defaulttiin? Entä miten EUR/SEK kurssi vaikuttaa pankkimme liiketoimintaan?

Pankkitoiminnassa varovaisuus on hyve, ja Handelsbanken on perinteisesti ollut erittäin konservatiivinen pankki. Juuri siksi se on salkussamme. Ei liene yllätys, että sillä ei ole mitään sijoituksia mainitsemissasi Etelä-Euroopan maissa.

Voit itse katsoa eri pankkien ongelma- ja muita sijoituksia sekä tietoja pankkien vakavaraisuudesta (kohtuullisen yhtäläisesti laskettuna) Euroopan pankkiviranomaisen EBA:n nettisivuilta. Kuten huomaat, Handelsbankenin ydinvakavaraisuus (14,74%) on Pohjoismaiden paras, luokkaa parempi kuin tanskalaisen Nykreditin (14,04%), ruotsalaisten SE-Bankenin (13,59%) ja Swedbankin (13,35%), tanskalaisten Sydbankin (12,78%) ja Jyske Bankin (12,49%) ja selvästi parempi kuin OP-Pohjolan (11,11%), Danske Bankin (11,02%) ja Nordean (10,87%). Ainoa iso pohjoismainen pankki, joka ei täytä EBA:n vaatimuksia, on norjalainen DnB NOR (7,82%).

Todettakoon kuitenkin, että näillä laskelmilla ei ole juuri informaatioarvoa. EBA:n alustavissa laskelmissa Handelsbanken pärjäsi huonosti, koska EBA laski väärin. Lisäksi vakavaraisuus voi muuttua yön yli, kun saatavista päätetään kirjata luottotappioita, kuten olemme viime vuosina monissa tanskalaisissa pankkikonkursseissa nähneet. Pankki, joka perjantaina näyttää vakavaraiselta, voi maanantaina olla vararikossa.

Se, että Handelsbankenilla ei ole saatavia ongelmavaltioilta ei tietenkään tarkoita, että pankki olisi immuuni Euroopan laajuiselle rahoituskriisille. Olen aivan varma, että Handelsbanken kärsisi suuria tappioita, jos esimerkiksi Nordea menisi konkurssiin (mitä en suinkaan odota). Pankki on aina hyvin riippuvainen yhteiskunnasta missä se toimii, oli sen liiketoiminta kuinka varovaista tahansa.

Kruunun kurssi ei nähdäkseni vaikuta Handelsbankeniin juuri mitenkään. Sen toiminta eri maissa on paikallista, eikä hyvä pankki toiminnassaan ota päättömiä valuuttariskejä sen enempää kuin muitakaan päättömiä riskejä. Osake on toki noteerattu kruunuissa ja kirjanpito on kruunuissa – toisin kuin esimerkiksi Nordealla – joten kruunun heikentyessä pankin tulos kruunuissa nousee, siltä osin kuin tulos tehdään Suomessa, Norjassa, Tanskassa tai Englannissa. Nordeassa päinvastoin euroissa näytetty tulos tällöin laskee. Vaikutus kompensoituu osakkeen noteerausvaluutan kautta.

Suurin riski Handelsbankenille on, että Pohjoismaiden valtiontalouksia ei hoideta kunnolla ja korkotaso täällä siksi nousisi pilviin samalla kun talous supistuisi vauhdilla. Toistaiseksi se ei vaikuta todennäköiseltä. Fakta kuitenkin on, että esimerkiksi Suomen valtion velka on noin 250% bruttokansantuotteesta, jos mukaan lasketaan julkisen ja näennäisesti yksityisen työeläkejärjestelmän kattamattomat eläkevastuut (mitä yleensä ei tehdä, joten virallinen totuus on 45%). Saamme kyllä olla melko tarkkoja, jotta Suomi olisi jatkossakin maailmalla arvostettu lainanottaja.

3. Oletko koskaan miettinyt omistavasi Ivanhoe Mines Ltd:iä?

En ole, ja mietin jatkossakin mieluummin iloisempia asioita.

En tunne firmaa lainkaan, mutta se näyttää olevan kaivosprojektitreideri, joita Kanadan pörsseissä on aina riittänyt. Kaivokset eivät sovi kovin hyvin Phoebuksen filosofiaan, kuten kerroin viikon 03/11 blogissa. Kaivosprojekti on tavallaan kaivoksen johdannainen (firman ainoa arvo on odotusarvo), joten se sopii vielä vähemmän Phoebukseen.

Yleisenä huomiona olen joskus miettinyt, että kaivokset Kanadan pörsseissä ovat vähän kuin shipping- ja öljynporausyhtiöt Oslon pörssissä: Yrittäjiä riittää. Monet heistä ovat rehellisiä ja tulevat menestymään, mutta moni on kovin kyseenalaisin motiivein liikkeellä. En osaisi erottaa jyviä akanoista, vaikka jostain syystä haluaisin. En siis edes yritä.

.