Vko 45/11: Rahasto vs suorat sijoitukset

1. Tulin pohtineeksi, että mikäli lasketaan osinkojen verottoman uudelleensijoittamisen hyöty ja miinustetaan Phoebuksen kokonaiskulut (olettaen vaikka että markkinoita ylittävää tuottoa ei ole), millaiseen lopputulokseen päädytään?

Lopputulos riippuu monista oletuksista, lisää niistä jäljempänä. Tarkka laskelma on melko monimutkainen. Valinta rahaston ja suorien osakesijoitusten välillä ei kuitenkaan ole mielestäni kovin monimutkaista.

En laittaisi kovinkaan suurta painoa rahaston veroeduille. Jos ne toteutuvat, ne toteutuvat vasta kymmenien vuosien päästä. Useimmat sijoittajat, jotka kuvittelevat pitävänsä rahastojaan kymmeniä vuosia eivät sitä tee. Vaikka pitäisivät, mikään ei takaa, että pääomatulojen verotus on kymmenien vuosien päästä sama kuin tänään. Itse asiassa viimeisen kolmenkymmenen vuoden kokemuksen perusteella uskaltaisin sanoa, että verotus on kymmenien vuosien päästä lähes varmasti täysin erilainen kuin se on tänään.

Kun unohdetaan verot, jäljelle jää kysymys, kattavatko rahaston muut edut sen hallinnointipalkkiot? Haluatko valita sijoituskohteesi itse vai haluatko mieluummin, että joku ammattilainen valitsee ne puolestasi? Tasapainotatko mieluummin itse salkkuasi ja sijoitat saamasi osingot uudelleen vai haluatko, että joku tekee sen puolestasi? Pidätkö itse kirjaa osakkeidesi hankintamenoista ja osingoista verottajaa verten, vai onko sinulle hyötyä siitä, että veroilmoituksen teko on yksinkertaista, kun olet sijoittanut rahastoon? Ennen kaikkea, harrastatko osakesijoittamista, vai ovatko osakkeet sinulle vain pitkäjänteisen säästämisen väline?

Huomaa kuitenkin, että relevantti vaihtoehto ei ole sijoittaa osakkeisiin siten, kuin useimmat suomalaiset sen tekevät, eli omistamalla vain 2-3 yhtiön osakkeita. Suorissa sijoituksissa ei ole mitään huonoa tai väärää – itse asiassa suosittelisin vähänkään aiheesta kiinnostuneille suoraa osakesijoittamista rahastojen sijaan, koska oppii paljon enemmän kun tekee kaiken itse. Mutta suoran sijoittamisen ei pidä antaa tarkoittaa salkun hyvästä hajautuksesta tinkimistä.

– – –

Vain sinä tiedät, miten kauaksi aikaa aiot sijoittaa, mitkä ovat maksamasi kustannukset osakekaupoista, valuutanvaihdosta, osakkeiden säilyttämisestä jne., ja vain sinä tiedät kuinka usein vaihdat yhtiöstä toiseen, joten vain sinä osaat laskea rahastosijoituksen hyödyt ja haitat suoriiin osakesijoituksiin verrattuna. Tässä kuitenkin joitakin asioita, joita sinun kannattaa laskelmissasi ainakin huomioida:

Rahaston hallinnointipalkkio: Jos sijoitat Phoebukseen, maksat vuosittain 0,75% rahastoyhtiölle hallinnointipalkkiona (olettaen, että ylituottoa ei ole, eikä tuottosidonnaisia palkkioita siten myöskään ole). Jos sijoitat suoraan osakkeisiin, tätä kustannusta ei ole. Sen sijaan saatat maksaa osakkeidesi säilytyksestä pankillesi tai pankkiiriliikkeellesi. Säilytys sisältyy rahastoyhtiön rahastolta perimään palkkioon.

Kaupankäyntikulut: Ostaessasi ja myydessäsi osakkeita maksat pankillesi tai pankkiiriliikkeellesi välityspalkkioita. Riippuen käyttämästäsi palveluntarjoajasta ja riippuen sijoittamistasi summista, maksat enemmän tai vähemmän kuin Phoebus. Phoebuksen maksamat palkkiot vaihtelevat välittäjittäin ja markkinoittain, mutta voit käyttää keskimääräisenä arviona noin 0,12% välityspalkkioita (paitsi Ekokemin osalta, jossa palkkiot ovat moninkertaisia).

Valuutanvaihtokulut: Ostaessasi ja myydessäsi ulkomaisia osakkeita maksat pankillesi tai pankkiiriliikkeellesi välityspalkkioiden lisäksi piilokuluja valuutan vaihdosta. Samaten maksat valuuttakuluja, kun kotiutat ulkomaisten yhtiöiden osinkoja. Riippuen käyttämästäsi palveluntarjoajasta ja riippuen sijoittamistasi summista, maksat enemmän tai vähemmän kuin Phoebus. Phoebuksen maksamat palkkiot vaihtelevat valuutoittain ja summien mukaan, mutta voit käyttää keskimääräisenä arviona noin 0,1%.

Osakelainaus: Phoebus pyrkii tehostamaan salkunhoitoa lainaamalla ulos osakkeita hyväksyttäviä vakuuksia vastaan. Tähän mennessä osakelainaus on tuottanut meille noin 0,15% vuodessa, mutta tuotto vaihtelee kysynnän ja lainojen hintatason mukana.

Myyntivoittojen verotus: Suoria sijoituksia myydessäsi maksat mahdollisista myyntivoitoista pääomatuloveroa, eli ensi vuodesta alkaen 30%. Rahaston myydessä osakkeita voitolla veroa ei siltä peritä, koska rahasto on verovapaa. Sen sijaan voitto nostaa rahaston arvoa ja maksat rahasto-osuuden myyntivoitostasi joskus tulevaisuudessa pääomatuloveroa (30%). Rahaston etu on siis vain, että veronmaksu siirtyy. Huomaa kuitenkin, että yli 10 vuotta omistettujen arvopapereiden (myös rahasto-osuuksien) hankintameno-olettama on 40% myyntihinnasta. Siten, kunhan sijoituksesi on ensin noussut 150%, ylimääräisen arvonnousun veroaste on 18% (eli 60% myyntihinnasta x 30% veroaste). Tämä pätee sekä suoriin sijoituksiin että rahasto-osuuksiin. Voittoja ja osinkoja rahastoon kerrytettäessä 150% tuotto tulee ehkä hieman todennäköisemmin ja hieman nopeammin vastaan kuin yksittäisissä suorissa osakkeissa (joiden osingot irtoavat vuosittain, ja joita todennäköisesti myyt jossain vaiheessa matkan varrella).

Osinkojen verotus: Suomalaiselta listatulta yhtiöltä saamastasi osingosta 30% on verovapaata, 70% veronalaista pääomatuloa. Veroasteesi suorien sijoitusten osinkojen osalta on siis 21% (70% veronalainen osuus x 30% veroaste). Rahasto ei maksa osingoista pääomatuloveroa, mutta itse maksat rahaston arvonnoususta pääomatuloveroa myydessäsi rahasto-osuutesi. Jos et ole päässyt 40% hankintameno-olettaman piiriin (eli rahasto-osuutesi ei ole noussut 150% tai et ole omistanut sitä 10 vuotta), maksat siis rahastoon saaduista osingoista 30% veroa. Jos olet päässyt 40% hankintameno-olettaman piiriin, maksat 18%.

Lähdeverot: Sekä suomalainen yksityishenkilö että suomalainen sijoitusrahasto maksavat käsittääkseni samat lähdeverot saadessaan ulkomailta osinkoja (useimmissa maissa 15%). Yksityishenkilö voi vähentää maksamansa lähdeverot lopullisessa verotuksessaan, rahasto ei (koska rahastoa ei veroteta). EU-maan tai verosopimusmaan listatulta yhtiöltä saamasi osingot verotetaan samoin kuin suomalaiset yllä. Jos siis saat suoran sijoituksen brutto-osinkona 100 ja maksat 15 lähdeveroa yhtiön kohdemaahan, Suomessa sinut verotetaan 70% osuudesta 30% eli verosi on 21, josta vähennetään jo ulkomaille maksamasi 15 niin, että Suomeen maksat enää 6. Kokonaisveroasteesi on siten 21%. Rahastokin saa bruttona 100, josta maksaa 15 kohdemaahan. Loput 85 kartuttaa rahaston arvoa, ja maksat rahasto-osuutesi myydessäsi siitä 30% veroa. Kokonaisveroasteesi rahaston kautta saadusta ulkomaisesta osingosta on siten 40,5% (15% lähdevero + 30% arvonnoususta 85), jos et ole 40% hankintameno-olettaman piirissä. Jos olet sen piirissä, kokonaisverosasteesi on 30,3% (15% lähdevero + 18% arvonnoususta 85).

Salkun kiertonopeus: Kuten yllä olevista huomaat, 40% hankintameno-olettama on ratkaisevan tärkeä, jos kuvittelet rahastosijoittamisesta olevan verohyötyä. Jos suoran salkkusi kiertonopeus on 10% vuodessa tai enemmän (eli vaihdat vuosittain vähintään 2 yhtiötä 20:stä), et tule suorilla sijoituksilla koskaan 40% hankintameno-olettaman piiriin, mutta rahaston avulla saatat siihen päästä.

(Tämä on tarkkaan ottaen hieman yksinkertaistettu oletus – Phoebus on historiansa aikana keskimäärin omistanut noin 20 yhtiötä kerralla ja kaikkiaan sijoittanut 50 yhtiöön, joista olen myynyt 27. Vuosittainen kiertomme on siten ollut noin 13%, mutta Phoebuksessa on silti 6 yhtiötä, joita olemme omistaneet yli 10 vuotta).

Sijoitushorisontti: Koska 40% hankintameno-olettama on tärkeä, sijoitushorisontin on oltava riittävä, jotta hankintameno-olettamasta voidaan hyötyä. Jos osakemarkkinoiden tuotto-odotus on 7%-10%, ja rahaston tuotto-odotus siten 6,25%-9,25%, 150% arvonnousu tapahtuu 11-16 vuodessa (tai hieman hitaammin, koska eliminoin tässä vain hallinnointipalkkion, enkä muita kuluja). Vasta tämän jälkeen hankintameno-olettaman hyötyä alkaa kerääntyä.

– – –

Kuten huomaat, muuttujia on paljon. Suosittelen siksi, että rakennat oman excel-mallin, jossa voit pyörittää eri oletuksia jotta näkisit, miten ne vaikuttavat lopputulokseen.

Tein parissa tunnissa oman mallin (jonka oikeellisuutta en takaa). Oletuksilla, että Phoebuksen hallinnointipalkkio osakelainauksen tuotoilla vähennettynä on 0,60% vuodessa, yksityssijoittajan kaupankäynti- ja valuuttakulut ovat kaksinkertaiset Phoebuksen kuluihin nähden, salkun kiertonopeus on 10% vuodessa, Suomen osuus salkusta on 50%, osakemarkkinoiden tuotto on 8% vuodessa, josta 4% tulee osinkoina, ja verotus säilyy nykyisellään, rahasto olisi suoria sijoituksia parempi vaihtoehto yli 24 vuoden sijoitushorisonteilla. Jos markkinatuotto olisi 10% riittäisi 16 vuoden horisontti. Jos Suomen osuus salkusta on 75% ja markkinatuotto on 8% on horisontin oltava 20 vuotta.

”Pääskenaariossani”, jossa parametrit ovat nykyisen Phoebuksen näköisiä (50% Suomi) ja markkinatuotto melko konservatiivinen 8% vuodessa, suorien sijoitusten tuotto verojen jälkeen 25, 30, 40 ja 50 vuodessa olisi 6,15%, 6,17%, 6,19% ja 6,20% (tuotto nousee hieman vuosi vuodelta, koska alkupääoman sijoittaminen on raskainta kuluiltaan). Vastaavat luvut rahastosijoitukselle olisivat 6,20%, 6,34%, 6,52% ja 6,63%. Kuten luvuista näet, rahastosijoittaja alkaa hyötyä hankintameno-olettamasta loppupäässä.

Erot eivät tunnu prosenteissa kovin suurilta. Jos sijoitat 100.000 euroa, ne tarkoittavat kuitenkin, että sinulla olisi rahastosijoittajana 50 vuoden jälkeen lähes 450.000 euroa enemmän rahaa kuin suoralla sijoittajalla (2.473.000e vs 2.026.000e).

Luvut eivät mielestäni ole tässä kovin oleellisia. Harjoituksen suurin hyöty on siinä, että kun teet oman mallin huomaat, mitkä tekijät vaikuttavat eniten lopputulokseesi. Opit siten paremmin ymmärtämään, miten tulevaisuudessa tehtävät muutokset pääomatulojen verotuksessa vaikuttavat sijoitustuottoihisi, sijoitit sitten suoraan tai rahaston kautta.

Verotus tulee 50 vuodessa muuttumaan, siitä voit olla varma. Siksi en suosittelisi sijoitusmuodon valintaa nykyisiin verotuskäytäntöihin perustuen. Valinnan rahaston ja suorien sijoitusten välillä on syytä olla ennen kaikkea päätös siitä, haluatko itse hoitaa salkkuasi vai haluatko, että joku toinen tekee sen puolestasi.

Ehkä kaikkein oleellisin johtopäätös on, että nuoren sijoittajan on syytä varmistaa, että tämän päivän 100te on 50 vuoden päästä edes se kaksi miljoonaa, eli aloittaa säästäminen ajoissa. Säästääkö suoraan osakkeisiin vai rahastoon on siihen verrattuna sivuseikka.

Toinen tärkeä opetus on, että yli 1,25% vuodessa maksava rahasto ei näillä parametreillä (markkinatuotto 8%, josta puolet osinkoina, salkunhoitajalla ei ylituottoa ennen kuluja, nykyinen verotus säilyy) ole millään sijoitushorisontilla suoria sijoituksia tehokkaampi vaihtoehto. Kustannuksilla on merkitystä.

P.S. Samaa aihetta on käsitelty aiemmin myös kysymys-/vastauspalstallamme.