Vko 3/06: lähipiiri/markkinat/blogi/luotain/kulut

1. Kävin aikani kuluksi läpi lähipiirin omistusta suhteessa rahaston kokoon 2003- 2005. Kuten kirjoititkin, pari isoa lunastusta on tullut viime aikoina. Kertomatta vain jäi että ilmeisesti nämä ovat tulleet lähipiirin omistuksesta vai onko? Lähipiirin omistus on dramaattisesti  tipahtanut n. 1.1 M € yhtäkkiä?!? Omantunnon kysymys Sinulle Anders: Lunastitko itse?

Loistava huomio! Lukisivatpa kaikki osuudenomistajat neljännesvuosikatsauksiamme noin tarkasti!

Tarkalleen ottaen lähipiirin omistuksen pieneneminen johtui tasan miljoonan euron lunastuksesta ja loppuosa luvustasi omasta aiemmasta laskuvirheestämme, jostain syystä nämä luvut kun on aiemmin laskettu kvartaalikeskiarvona. Nyt ne ovat oikein.

Peter antoi minulle luvan julkistaa, että kyseinen lähipiirin lunastus oli hänen rahojensa siirto hänen hoitamaansa Phoenix-rahastoon. Minusta on ihan fiksua, että salkunhoitaja sijoittaa omaan rahastoonsa. Phoenixin omistajille tämä on siis hyvä viesti.

Minä en ole lunastanut Phoebus-osuuksiani. Jos sen joskus tekisin, olen kyllä ajatellut ilmoittaa siitä osuudenomistajille. Etukäteen. Minulla on siihen mielestäni moraalinen velvoite, joskaan ei juridista sellaista (miksiköhän ei?).

Aikoinaan, kun kehitimme tunnusluvun ”lähipiirin omistusosuus” olin ajatellut, että se olisi ”salkunhoitajan omistusosuus”. Kerrottakoon siis tässä yhteydessä, että Phoebuksen vuodenvaihteen lähipiirin omistusosuudesta (16,75%) salkunhoitajan omistusosuus edusti 13,94% rahastosta ja kollegoideni omistus siis 2,81% rahastosta.

Älkää odottako tämän kasvavan.

Jos tuo varoitus kuulosti yllättävältä, se ei johdu markkinanäkemyksistäni vaan siitä, että osakesijoituksistani valtaosa on jo Phoebuksessa. Lisäsijoitukseni tulevat siksi väistämättä olemaan marginaalisia ja harvoja. Tyhjästä on paha nyhjäistä.

2. Phoebuksen perusidea, eli ostaa tulosta tekevien vakaiden kasvuyritysten osakkeita järkihintaan ja pitää ne, kuulostaa näin maatiaisjärjellä juurikin siltä, miten yrityksiin kuuluukin sijoittaa. Mutta tässä tullaan ongelmakohtaan: Phoebus on ostanut pääosan sijoituksistaan vuosia sitten, kun hinnat vielä olivat tolkuissaan. Kannattaako Phoebusta ostaa nyt vaiko ennemmin odottaa seuraavaa kuoppaa, kun osakkeet keskimäärin eivät enää ole hirveän hintaisia?Osakemaailman luonteesta en vielä ymmärrä juuri muuta kuin sen, että kuoppia tulee ja huippuja tulee, varmasti.

Olet oikeassa. Kuoppia tulee varmasti.

Osakemarkkinoiden luonteeseen kuuluvat heilahtelut. Niiden luonteeseen kuuluu myös, että osakkeiden arvo kasvaa pitkällä aikavälillä (50-100 vuotta) yhtiöiden osingonmaksun tahdissa, eli suurin piirtein maailmantalouden kasvuvauhdin tahdissa. Arvonnousun lisäksi sijoittaja nauttii vuosittaisista osingoista.

”Ongelma” on, että tulevaisuuden huippuja ja kuoppia ei voi ennustaa. Tämä on looginen itsestäänselvyys. Jos voisi ennustaa kuopan tulevan vaikka huomenna, kuka haluaisi omistaa osakkeita tänään? Kauppa ei oikein käy, ellei löydy eriäviä näkemyksiä.

Entäpä jos minä osaisin ennustaa paremmin kuin muut? Teoriassa mahdollista, mutta erittäin epätodennäköistä.

Jos rinnastat osakesijoittamista metsäsijoittamiseen, asia on ehkä helpompi hahmottaa. Metsäsijoituksen tuotto tulee tietenkin puiden kasvusta. On melkein varmaa, että männyllä kestää 80-100 vuotta kasvaa taimesta hakkuukypsäksi. Lisäksi päätehakkuiden välillä syntyy raivauksista kuluja, ja raivausten yhteydessä poistettujen runkojen myynnistä tuloja. Mitään muuta epämääräistä metsäsijoittamisessa ei ole.

Jos puuston kasvu on vaikkapa 3% vuodessa, metsäsijoittajien keskimääräinen reaalituotto (ennen veroja) on siis juuri (no pun intended!) tuo 3%. Jotta sinä yksittäisenä metsäsijoittajana pääsisit parempaan tuottoon, sinun on pystyttävä muilta metsänomistajilta (paperiyhtiöiltä tai yksityisiltä metsänomistajilta) ostamaan metsätiloja alle niiden todellisen arvon ja myymään niitä yli niiden todellisen arvon (ja lisäksi katettava kaupankäynnin kulut). Se tuntuu noin äkkiseltään vaikealta, ainakin näin kaupunkilaisen näkökulmasta katsottuna (koska nuo muut varmasti ymmärtävät paremmin metsiensä todellisen arvon kuin minä).

Osakemarkkinoilla on aivan sama juttu, kolmella pienellä variaatiolla. Ensimmäinen on, että kaupankäynti on helpompaa ja kaupankäynnin houkutus siksi ehkä suurempi. Toinen on, että yhtiöiden kasvu + osingot on selvästi suurempi kuin metsän kasvu. Kolmas – ja tärkein – on, että kilpailu on äärettömän paljon kovempaa. Osakemarkkinoillahan meitä vastassa ovat maailman parhaiten palkatut sijoitusammattilaiset.

Miksi ihmeessä siis juuri minä osaisin ennustaa tulevaa kurssikehitystä paremmin kuin maailman muut sijoitusammattilaiset?

Kun tämän logiikan hyväksyy – ja se on hyväksyttävä, jos on itselleen rehellinen – kysymyksen asettelu väistämättä muuttuu. Alkaa ymmärtää, että markkinatuoton saavuttaminen on paljon tärkeämpää kuin yrittää huonoin kertoimin ylittää se. Oikea kysymys on tällöin: ”Miten sijoittaisin osakkeisiin niin, etten kärsi liikaa kun väistämätön kuoppa ennemmin tai myöhemmin yllättäen tulee eteen?”

Kuukausisäästäminen on hyvä ratkaisu. Jos jatkuvasti ostaa osakkeita, markkinatilanteesta riippumatta, osa osakkeista tulee ostettua pohjalla, osa huipulla. Mutta ne tulee ostettua, eikä ole riskiä, että ostaa kaikki huipulla.

Hajautus on toinen ratkaisu. Kun salkussa on riittävästi erilaisia osakkeita, kuopat ja huiput saattavat osittain tasata toisiaan. Siksi Phoebukseen ei pidä sijoittaa valtaosaa varoistaan (toisin kuin siis itse olen tehnyt, mutta minä olen salkunhoitaja).

3. Ehdottaisin pientä muutosta seurannan helpottamiseksi. Eikö kysymykset oli parempi irroittaa itsenäisiksi blogijutuiksi, tällöin olisi helpompaa etsiä jotain vanhaa tietoa, josta muistaa Sinun kirjoittaneen.Jos yhden otsikon alla on 5 juttua, ne neljä muuta jää muistin varaan.  Jos vaikka muutaman kuukauden kuluttua haen tietoa Wal-Martista, en sitä löydä selaamatta kaikkia blogi-otsikoitasi.

Katso vastaukseni vko2/06 kysymykseen nro 5.

Siinä – tämä vastaus on osaltaan minusta nykyisen tapani etu. Viittaukset helpottuvat. Toinen etu on, että järjestämällä kysymykset Phoebuksen osuudenomistajan kannalta kiinnostavuusjärjestykseen, blogista tulee minusta helpommin seurattava.

Jos haluat puolentoista vuoden päästä, uutena osuudenomistajana, tutustua Phoebukseen, on ehkä ajateltavissa, että jaksat avata 70 viikkoviestiä ja lukea niistä ensimmäiset pari kysymystä. Sen sijaan on epärealistista, että jaksaisit lukea 5-600 erillistä viestiä niin, että ymmärtäisit mitkä kysymykset ovat rahaston kannalta olennaisia ja mitkä ei.

Tämän voisi toki ratkaista niinkin, että jättäisin mielestäni ”turhat” kysymykset pois. Sitä en kuitenkaan halua tehdä. Mikään kysymys ei ole huono, jos se tulee osuudenomistajalta. Hoidan teidän rahojanne, ja teillä on oikeus kysyä mitä tahansa joka liittyy sen luottamustehtäväni hoitoon.

Voi hyvin olla, että tähän kysymykseen kannattaa palata vuoden tai kahden päästä, kun materiaalia on kertynyt riittävästi. Kokeillaan siihen saakka näin.

4. Olisiko ajateltavissa, että rahastoluotaimessa (tai muussa sopivassa raportissa) voisi näkyä yksittäisen arvo-osuuden määrän vertailuluku (ed.vuosi/ed. katsaus tms.) tai jopa mahdollisuus päivämäärähaulla hakea halutun vertailuajankohdan (edelliset katsaukset) tilanne. Vai olisiko teknisesti liian ”raskas”? Liian informatiivinen lisäys – yleisen avoimuutesi ja muun Phoebus-informaation läpinäkyvyyden tuntien – ei kai voisi olla?

Haluamme toki palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin. Olen yrittänyt Phoebuksen Vuosikirjassa esitellä rahaston salkun mahdollisimman tarkasti kerran vuodessa. Olen myös pyrkinyt siinä esittelemään salkussa tapahtuneet muutokset. Lulisin, että Vuosikirjoja lukemalla saa kaiken olennaisen tältä osin irti.

Rahastoluotain on kiva työkalu. Muista silti, että rahastossa omistuksesi rahaston sijoituskohteina olevista yhtiöistä muuttuu päivittäin, vaikka salkunhoitaja ei tekisi yhtään kauppaa. Tämä johtuu siitä, että rahaston pääoma elää merkintöjen ja lunastusten mukana. Näin ollen esimerkiksi epäsuoran omistusosuutesi muutos vaikkapa Air Liquidestä Phoebuksen osuudenomistajana riippuu salkunhoitajan toimenpiteiden lisäksi muiden osuudenomistajien toimenpiteistä (merkinnät/lunastukset). En ole aivan varma, mitä lisäinformaatiota sellaisen luvun seuraaminen antaisi?

Liian informatiivinen lisäys se ei toki olisi. Teknisesti se sen sijaan olisi hieman hankala toteuttaa. Hankala on it-maailmassa synonyymi sanalle ”kallis”, joka tarkoittaa korkeita hallinnointipalkkioita. Ja korkeat palkkiot ovat osuudenomistajien saamasta tuotosta pois.

5. Luitko 15.1 sunnuntai-Hesarin sivulta E4 Möttölän kolumnin ”Rahastojen vertailu helpottuu”? Onko rehellisten lukujen ja tietojen aikaansaaminen todella näin vaikeaa? Teiltä ne ovat ainakin onnistuneet.

Luin. Ei ole. Salkunhoitaja tietää tarkalleen mitä maksaa ja mistä. Ellei tiedä, hän on väärässä ammatissa.