Vko 43/10: Tulikivi/Takefuji

1. Tulikivi antoi 18.10. tulosvaroituksen. Eikös rakentaminen ole kuitenkin jo lähtenyt nousuun? Siellä näyttäisi lääkkeeksi tarjottavan yleislääkettä, kustannustehokkuutta. Mitä tämä jargon tarkoittaareilut 500 henkilön yrityksessä?

Osavuosikatsauksessa sanottiin: ”Uunivienti oli ennakoitua alhaisempaa tarkastelujakson aikana. Markkinatilanne on edelleen haasteellisin Keski-Euroopassa.” Miten tähän nyt aidosti puututaan, kun samalla yritys omien sanojen mukaan on maailman suurin etc.

 Miten tämä sisustakka konsepti oikein istuu varaavan takan valmistajalle. Ymmärrän toki, että laajuutta haetaan, mutta kuitenkin. Voisikos tässä rivien välistä lukea, että vanhat (hyvätkin!) mallit eivät vedä markkinoilla. Miksi eivät?

Et taida oikein tykätä Tulikivestä?

Se on ihan ok – meillä kaikilla on omat mielipiteemme, eikä edes yhtiökohtaisista makuasioista kannata kiistellä. Itse toimin tehokkaammin, kun yksinkertaisesti unohdan ne yhtiöt, jotka jostain syystä ärsyttävät minua. Charlie Munger vitsailee usein Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa, että kateus ja katkeruus ovat turhimmat synnit, koska niistä ei hyödy itse mitään. Warren Buffett yleensä komppaa, että himokkuus on heidän mielestään paljon parempi synti!

Oli miten oli, Phoebus ei todennäköisesti ole sinulle sopivin rahasto, koska Tulikivi on 11. suurin sijoituksemme edustaen 4,3% rahaston arvosta, eikä minulla ole mitään suunnitelmia luopua siitä ainakaan juuri nyt. Morningstarin www-palvelun avulla löydät 9178 Suomessa myytävää rahastoa – suuri osa näistä tosin saman rahaston eri osuuslajeja, mutta täysin eri rahastojakin on tuhansia – joten Tulikivetön vaihtoehto varmasti löytyy. Meidänkin valikoimistamme sellaisia löytyy 14 kpl.

– – –

Jos sitten mennään asiaan, niin rakentaminen on kyllä nousussa Suomessa, mutta Suomi on Euroopan mittakaavassa tässä suhteessa poikkeus, Ruotsin ja Sveitsin ohella. Suurilla markkinoilla sen sijaan rakentaminen on kovin aneemista, kuten Eurostatin tilastoista näet. Myöskään rakennusluvat eivät vielä juuri osoita piristymistä. Hyvänä puolena on lähinnä se, että Espanjassa ei sentään tarvitse yrittää myydä uuneja!

Kun puramme Tulikiven luvut huomaamme, että tulisijaliiketoiminta Suomessa on tänä vuonna neljänneksittäin kasvanut 2%, 24% ja 19% (1., 2. ja 3. neljännes) viime vuodesta. Tämä lienee jonkin verran enemmän kuin markkinakasvu, joten Tulikiven markkinaosuus on noussut. Toipumisesta huolimatta myynti on 18% alle kahden vuoden takaisen ja 27% alle kolmen vuoden takaisen, joten toipuminen on vasta aluillaan. Suomi ei kuitenkaan ole ongelma. Päinvastoin, jakelukanava vaikuttaa toimivan entistä paremmin, ainakin markkinaosuuden kehityksestä päätellen.

Uuniviennin kehitys on sen sijaan polkenut paikallaan. Neljänneksittäin luvut ovat tänä vuonna -4%, 6% ja -9% ja yhteensä -2% yhdeksän kuukauden jälkeen. Kahden vuoden takaiseen laskua on -14% ja kolmen vuoden takaiseen -24%. Ruotsin markkinoiden kasvu näkyy siinä, että Ruotsi on noussut toiseksi suurimmaksi vientimarkkinaksi Ranskan jälkeen. Mutta Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa kehitys on ilmeisesti ollut huono. Koska nämä markkinat ovat taantuneet, en ainakaan tässä vaiheessa hosuisi laittamaan heikkoa myyntiä yhtiön piikkiin. On syytä huomata, että on suuri ero siinä, onko kehitys heikko koska markkinat laskevat vai siksi, että yhtiö menettää markkinaosuutta. Markkinathan toipuvat ennemmin tai myöhemmin, markkinaosuudet eivät välttämättä.

Heikkojen vientimarkkinoiden lisäksi kolmannen neljänneksen ja siten koko vuoden 2010 tulosta rasittaa uusien tuotteiden lanseerauskustannukset. Summat eivät ole suuria, mutta myöskään yhtiön ohjeistuksen muutos ei ollut suuri. Tulikivihän aiemmin odotti marginaalisesti positiivista tulosta ja sanoo nyt, että tulos saattaa jäädä marginaalisesti negatiiviseksi. Jos luvut eivät sattuisi liikkumaan juuri nollan kummallakin puolen en usko, että ohjeistusta olisi ollut tarpeen edes tarkentaa. Mutta Finanssivalvonta on ymmärtääkseni viime vuosina ottanut hyvin tiukan kannan tulosohjeistuksiin, joka on sinänsä hyvä asia, kunhan terveen järjen käyttöä ei estetä.

Mitä kustannustehokkuuteen tulee, en näe siinä mitään outoa? Jokaisen yhtiön on kaikissa markkinatilanteissa syytä toimia mahdollisimman tehokkaasti. Volyymien laskiessa radikaalisti sopeutuminen voi valitettavasti olla tarpeen, vaikka toiminta olisi alun perin ollut tehokasta. Yhtiön laatu mitataan siinä, kuinka nopeasti se reagoi välttämättömiin sopeutumistarpeisiin. Tulikivi joutui vähentämän henkilöstöään 39% vuodesta 2007 vuoteen 2009 tasolle, joka viimeksi nähtiin vuonna 1999, siis paljon ennen Kermansaven ostoa. Suoritus ei ihan kaikilta onnistuisi.

Tämän sanottuani, olen aivan varma, että Tulikiven johto näkisi aivan yhtä mielellään kuin minäkin, että henkilöstöä voisi olla saman verran kuin 2007 tai jopa enemmän. Mutta se vaatii volyymien toipumista, sekä Suomessa että erityisesti vientimarkkinoilla. Alhainen korkotaso on katalysaattori, joka tulee hiljalleen vahvistamaan rakennustoimintaa, mutta kaikki hyvä vie aikansa, eikä mikään talous elvy yön yli.

Lopuksi on ehkä hyvä huomata, että Tulikivi on keskimääräistä suuremmasta suhdanneherkkyydestä huolimatta viimeisen ”todellisen neljänneksen” aikana – siis viimeisen neljännesvuosisadan aikana – tehnyt vain kerran negatiivista käyttökatetta. Tämä tapahtui vuonna 1990. Se kertoo minusta aika paljon yhtiön sopeutumiskyvystä.

2. Salkunhoitajalta: Takefuji

Sijoittajat ovat tottuneita siihen, että rahastonhoitajat ja muut salkunhoitajat kertovat salkussa olevien sijoitustensa kehityksestä. Huomattavasti harvemmin analysoidaan niiden sijoitusten kehitystä, joita salkunhoitaja on myynyt. Se on kuitenkin vähintään yhtä oleellista – onhan myyminen yhtä aktiivinen päätös kuin ostaminen.

Kerroin 5. joulukuuta 2003, että olin myynyt japanilaisen pikavippifirmamme Takefujin, jonka olin hankkinut vain vajaat neljä kuukautta aiemmin. Kauppa oli huono. Hävisimme sijoituksellamme 23%. Lisää suolaa haavoihin toi se, että kurssi toipui hyvin nopeasti myyntihinnastani (5200 jeniä) yli alkuperäisen ostohintamme (6800 jeniä) ja vuoden 2005 lopussa se kävi jo lähempänä 9000 jeniä.

Tänään se on nollassa. Takefuji haki itsensä konkurssiin 29.9.2010. En halua millään tavoin olla vahingoniloinen yhtiön vaikeuksista, mutta myyntipäätökseni oli ainakin oikea, vaikka se pari vuotta vaikuttikin yhtä typerältä kuin ostopäätökseni.

.