Vko 11/10: Työpäivä/allokaatio/Shariah

1. Jätetään hetkeksi sijoitusfilosofiat ym. sivuun ja mennään käytännön arkeen. Miten jokapäiväinen työsi eroaa ”tavallisen” aktiivisen rahaston salkunhoitajan työstä? Ihan konkreettisesti, esim. analyyseihin käytettävä aika, yritysvierailut, uutisvirran seuranta, markkinointi, viestintä jne.

Hyvä kysymys. En ole varma osaanko vastata, koska en välttämättä tiedä, miten muissa yhtiöissä toimivat salkunhoitajakollegani käyttävät työpäivänsä. Mutta yritän silti.

Ensinnäkin, Seligson & Co on verrattain pieni yritys ja olen hallituksen jäsen sekä rahastoyhtiössämme että emoyhtiössämme. Vastaan myös varainhoitomme osakeallokaatiosta. Siksi melko suuri osa työajastani menee aivan muihin asioihin kuin Phoebuksen hoitamiseen. Suuremmassa organisaatiossa toimiva salkunhoitaja voi todennäköisesti erikoistua vahvemmin omaan rahastoonsa.

Toisaalta, useimmissa suurissa rahastoyhtiöissä uskoisin, että paljon työaikaa hukkuu kaikenlaisiin sisäisiin palavereihin. Useinhan rahastoista vastaavat salkunhoitotiimit, eikä vastuu salkunhoidosta oikein vaikuta olevan kenelläkään. Tällöin oletettavasti tiimi joutuu hakemaan jonkinlaisia konsensus-näkemyksiä sijoituksistaan, joka lienee aikaavievää touhua.

Olen varma, että käytän vähemmän aikaa kaupankäyntiin ja siihen liittyviin oheistoimiin kuin useimmat kollegani. En puhu meklareiden enkä ulkopuolisten analyytikoiden kanssa (koska haluan tehdä omat analyysini ja koska käyn niin vähän kauppaa). Olettaisin, että tämä vie melko suuren osan monien kollegoideni työpäivästä.

Asiakaspalvelu on osa-alue, johon käytän todennäköisesti enemmän aikaa kuin useimmat salkunhoitajat. Tällä tarkoitan blogia, neljännesvuosikatsauksiamme ja Phoebuksen vuosikirjoja. Sen sijaan suurasiakkaiden tapahtuma-markkinointiin en käytä juurikaan aikaa ja se lienee useimmille salkunhoitajille melko työlästä.

Yritystapaamiset ja muut yritystemme liiketoiminnan parempaan ymmärtämiseen tähtäävät toimenpiteet (vuosikertomukset, kilpailijoiden, toimintaympäristön jne seuraaminen) on minusta työni hauskin osa, johon käyttäisin mielelläni enemmän aikaa. Nykyisellään uskon, että olen hieman keskimääräistä enemmän firmojemme kanssa tekemisissä. Se johtuu lähinnä eri työtavoista. Minä käyn firmojen tilaisuuksissa itse. Useimmista suuremmista finanssitaloista välityspuolen analyytikot käyvät yrityksissä ja puhuvat sitten saman talon salkunhoitajille ja/tai rahastoyhtiön analyytikoille.

Koska olen enemmän yrittäjä kuin palkkarenki, vastan hyvin pitkälle itse työajoistani. Se edistää luova ajattelua mutta se vaatii minulta kurinalaisuutta jos kalastuskelit ovat hyvät. En ole aivan varma, onko nettovaikutus osuudenomistajille aina positiivinen, mutta luulisin sen ainakin useimmiten olevan.

2. Voisiko videoblogiin tehdä semmoisen kivan esittelypätkän, jossa kuvaisit ”tyypillistä” työpäivääsi salkunhoitajana? Phoebukseen liittymättömät hallinnolliset rutiinit voisi jättää pois mutta olisi kiva ”nähdä konkreettisemmin” miten työskentelet. Minulla on tässä piiloagenda, haluan nähdä luetko rennon rauhallisesti yhtiöidemme asioita vai puristatko Vaconin osavuosikatsausta rystyset valkoisena ja tuskanhiki otsallasi 🙂

Andy Warhol julkaisi vuonna 1964 elokuvan nimeltä ”Sleep”. Hän kuvasi siinä erästä ystäväänsä, joka nukkui kahdeksan tuntia. Wikipedian mukaan ensinäytöksen yhdeksästä katsojasta kaksi lähti jo ennen kuin tunti tuli täyteen. Ennätykset on tehty rikottaviksi, mutta minulla ei ole ambitioita kilpailla Warholin kanssa tällä saralla.

Kun korkeasti arvostamani kollegamme Mark Hebner aloitti Index Funds Advisors –yhtiönsä, hänellä oli nettisivuillaan linkki yksinkertaiseen webkameraan, jonka kautta asiakkaat pystyivät katsomaan, onko hän töissä! Ajatus oli minusta hauska mutta ehkä jotain kertoo se, että kameraa ei enää löydy hänen muuten erinomaisilta sivuiltaan.

Let’s face it. Salkunhoito ei ole mikään äijäduuni.

3. Jos oikein saivarrellaan niin tarkan osake-/korkopainon haluajilla on yksi ongelma: rahastojen kassat. Miten rahastojen kassat pitäisi ottaa huomioon; nehän muuttavat rahastojen osakepainoa 100% alemmaksi. Esim. Phoebuksen kassa on verraten suuri ja indeksirahastoissakin on jonninmoiset kassat. Tietysti jos pohtii että sijoittaako 60/40 vai 80/20 asialla ei ole niin suurta väliä mutta luulisi esim. eläkerahastojen joutuvan huomioimaan tämän sijoitustoiminnassaan?

Olet periatteessa aivan oikeassa, mutta käytännössä ongelma on pieni.

Olen kommentoinut kassan roolia blogissa mm viikoilla 42/06, 32/07, 41/08 ja 07/10. Phoebuksen kassan roolia on neutralisoida osa osuudenomistajien kaupankäynnistä ja toisaalta tarjota mahdollisuuksia hyödyntää yllättäviä ostomahdollisuuksia, joita epälikvideimmissä osakkeissamme saattaa silloin tällöin syntyä.

Kassan pitäminen tuo ilman muuta pientä ”epätäsmällisyyttä” allokaatioihin. Niin tuo myös rahastojen käyttö ylipäänsä, verrattuna suoriin sijoituksiin, koska rahastossa muiden osuudenomistajien tekemiset vaikuttavat sinunkin salkkusi rakenteeseen ja oheiskustannuksiin. Rahastojen hyvä puoli on vastaavasti joillekin sijoittajille tietty verotehokkuus.

Et voi koskaan tietää, mikä on tarkalleen omistamasi rahaston kassa. Tiedät vain, että olet antanut osakerahaston salkunhoitajalle sijoittaa kaikki rahasi osakemarkkinoille. Siksi en ainakaan itse suunnittelisi allokaatiotani millään ”kassakorjauksella”.

4. Oletko miettinyt sijoittamista muslimi ”myönteisiin” firmoihin? Luin Kauppalehti Option artikkelin ko aiheesta ja kiinnoistuin aikalailla aiheesta. Periaatteet ovat sinällään ihan oolright. Firmoihin perehtyminen on varmaankin erittäin työlästä.

Uskonnot eivät kuulu millään tavoin Phoebuksen sijoitusfilosofiaan. En suosi buddhalaisia, hindulaisia, islamilaisia, juutalaisia, luterilaisia enkä katolisia firmoja, enkä mitään muitakaan uskontokuntia. En myöskään poissulje firmoja niiden mahdollisten uskonnollisten suuntautumisten takia.

Ensi kerralla, lue blogin alkusanat ja toimi niiden mukaisesti.

.