Vko 02/10: Vaisala/kartellit/yhtiöX

1. Vaisalan yritysostokset jatkuvat.Pidätkö niitä yhtiön strategian kannalta oikean suuntaisina, ja onko ostojen hinta pysynyt ”järkevällä” tasolla? Vaisalan osuus Phoebuksen salkussa on pudonnut huomattavasti. Johtunee osin kurssin paikallaan polkemisesta, mutta onko sinulla epäilyksiä vaisalan nykyistä strategiaa kohtaan vai mistä moinen ”boikotointi”?

Äskeinen Quixote Corporationin Inform-segmentin osto oli hieman kalliin puoleinen, mutta ei järkyttävän ylihintainen. Vaisala maksoi liiketoiminnasta 20 miljoonaa dollaria. Sen liikevaihto oli viime vuonna 22 miljoonaa dollaria ja liiketulos miljoona. Vuosien 2007-2009 keskimääräinen liiketulos oli 8%, joka kuitenkin vuonna 2007 sisälsi poikkeuksellisen hyväkatteista toimintaa. Ostoksen kannattavuus on siis riippuvainen siitä, että Vaisala pystyy kasvattamaan liiketoimintaa ja/tai vähentämään kuluja.

Olet aivan oikeassa siinä, että Vaisalan osuus Phoebuksen salkusta on pudonnut. Tällä hetkellä se on 3,4%. Osittain pudotus johtuu kehnosta kurssikehityksestä, osittain siitä, että en ole ostanut lisää osakkeita.

Passiivisuuteni johtuu siitä, että en ole aivan vakuuttunut Vaisalan liiketoiminnan kehityksestä. Pidän sinänsä Kjell Forsénin ajatuksia oikeina, mutta toistaiseksi hänen aloittamansa muutosohjelma on tuonut paljon enemmän lisäkuluja kuin lisämyyntiä. Huono tuloskehitys ei ole kuitenkaan ihan hirveästi painanut kurssia, joten olen tässä tapauksessa päättänyt odottaa merkkejä paremmasta ennen kuin uskallan lisätä sijoitustamme. On toki aivan mahdollista, että siinä vaiheessa kun tulos paranee osakekurssi on jo nykyistä korkeammalla.

Suhtautumiseni yritysostoihin on yleensäkin melko nuivaa – suurin osa niistä ei tuo ostavan yhtiön omistajille lisäarvoa – ja Vaisalan osalta tällä hetkellä vielä normaaliakin nuivempaa. Näkisin mieluummin, että yhtiö ensin saisi oman liiketoimintansa viritettyä kohtalaiseen tuloskuntoon, ennen kuin se alkaa rasittaa itseään ostettujen yhtiöiden integraatioprojekteilla. Mutta ostokohteiden myynnissäolon ajankohtaan ei tietenkään voi vaikuttaa, joten jos Quixote Inform oli strategisesti hyvin tärkeä, ehkä osto oli järkevämpi kuin miltä se päällepäin ulkopuolisen silmin vaikuttaa.

2 Kertoisitko näkemyksiäsi metsäteollisuuden puunostokartelleista?

Minulla ei valitettavasti ole tähän aiheeseen mitään erikoista osaamista vastata. Lähinnä olen itse miettinyt kertelleja kestävän kehityksen sijoitustuotteiden näkökulmasta. Ihmettelen suuresti, että lahjuksista (ABB, Siemens) tai sukupuoliloukkauksista (AstraZeneca) jatkuvasti kiinni jääneet yhtiöt edelleen kelpaavat useisiin ”eettisiin” rahastoihin. Myöskään kartellituomioilla (Kone, Outokumpu, Lemminkäinen, metsäyhtiöt jne.) ei näytä olevan sijoitusten ”eettisyyteen” mitään vaikutusta.

No, nämähän ovat mielipideasioita. Mutta eikö yhteiskunnan pelisääntöjen noudattaminen olisi sijoitusten eettisessä tarkastelussa huomattavasti oleellisempaa, kuin tiettyjen aivan laillisten toimialojen (alkoholi, uhkapelit) summittainen poissulkeminen?

3. Olet kertonut, että et mielellään sijoita IT/High-Tech -alalle koska sinun on vaikea hahmottaa alan eri yritysten kilpailuvaltteja. Nokiastakin on ilmeisesti tulossa massavalmistaja, jossa tuotantotekijöiden kustannukset ratkaisevat. Paremman katteen ns. ”cool” -kategoriassa jyllää iPhonet ja muut aplikaatiota hallitsevat pelaajat?

Olet aivan oikeassa siinä, että en osaa sanoa teknologiayhtiöistä juuri mitään järkevää. Siksi en myöskään juurikaan sellaisiin sijoita.

Nokian osalta osaan kuitenkin vastata kysymykseesi. On täydellä varmuudella itsensä huijaamista, jos tavallinen suomalainen rivisijoittaja kuvittelee tietävänsä yhtiöstä jotain sellaista, joka ei olisi jo osakekurssissa.

Nokiaa ja sen pääkilpailijoita, asiakkaita ja tavarantoimittajia seuraa ehkä noin 2000-2500 ammattimaista sijoittajaa ja analyytikkoa päätyökseen 60 tuntia viikossa. Jos sijoittajana olet yhtä fiksu kuin he ovat keskimäärin – ja he ovat erittäin fiksuja – ja jos käytät Nokia-harrastukseesi kuutena päivänä viikossa 10 tuntia päivässä, sinulla voi siis ehkä olla noin 0,04-0,05% todennäköisyys keksiä jotain ainutlaatuista yhtiöön liittyen.

Se, että Nokiasta silti puhutaan syvään rintaääneen niin monessa mediassa ja niin monilla keskustelupalstoilla on luonnollista, onhan kyseessä Suomen ylivoimaisesti arvokkain yhtiö. Mutta tämä jos mikään on hyvä käytännön esimerkki sijoittajien liiallisesta uskosta omiin kykyihinsä. Suosittelen lämpimästi professori Daniel Kahnemanin erinomaista paperia ”Aspects of Investor Psychology”.

Selvyyden vuoksi todettakoon, että aktiivisen rahaston salkunhoitajana minäkin toki pyrin löytämään sijoituksia, joista tiedän keskimääräistä enemmän. Pyrin parantamaan todennäköisyyksiä valitsemalla pelikenttäni niin, että en suoraan kilpaile kaikkien maailman etevimipien aivojen kanssa. Tehtävä ei silti ole helppo.

.