Vko 43/09: Suhdanteet/valuutat/yhtiö X

1. Missä määrin sijoitus- tai myyntipäätöksiisi vaikuttaa suhdannetilanne tai talouden kehittymisen ennusteet? Mitä maailmantalouden ilmiöitä ja trendejä otat huomioon? Verrattuna siihen kuinka paljon keskityt tarkastelemasi yrityksen historialliseen suorituskykyyn ja tämän hetkisen johdon luotettavuuteen sijoitus- ja myyntipäätöksiäsi tehdessäsi?

Phoebus sijoittaa pitkäjänteisesti sellaisten yhtiöiden osakkeisiin, jotka mielestäni ovat oman alansa edelläkävijöitä ja joilla on hyvä johto. Suhdanteet tulevat ja menevät, mutta meidän pitää jatkossakin omistaa osakkeita, joten en kiinnitä talousennusteisiin sen kummempaa huomiota.

Tämän sanottuani, suhdanteilla on Phoebukselle ainakin yksi erittäin tärkeä merkitys. Jos voin selittää jonkin yhtiömme huonon tuloskehityksen vain suhdanteilla, nukun edelleeen yöni hyvin kyseisen yhtiön omistajana. Jos yhtiö sen sijaan pärjää selvästi kilpailijoitaan heikommin, minun on syytä miettiä, olenko tehnyt virheen valitessani yhtiön osakkeet salkkuumme. Tuloskehitys on siis syytä suhteuttaa kilpailijoiden vastaavaan.

Mitä suhdanteiden ennustamiseen tulee, se on mahdotonta. Riittää kun luet maailman tärkeimpien ennustelaitosten tekstejä vuosilta 2006 ja 2007 niin huomaat, että kukaan ei osannut tarkasti ennustaa milloin seuraava lama alkaisi. Nyt jälkeenpäin osaamme tietenkin hahmottaa, että alamäki alkoi kiihtyä syys-lokakuussa 2008. Ehkä jälkeenpäin löydämme jopa jonkun laitoksen, joka arvasi ajankohdan oikein. Mutta se ei ole oleellista. Oleellista on: osasitko sinä vuonna 2006 arvata mikä ennustelaitos osuu arvauksissan oikeaan?

Et niin. En minäkään.

Suuret megatrendit ovat sen sijaan helpohkosti ennustettavissa, tai oikeammin ekstrapoloitavissa (näemme ne jo, ja oletamme niiden jatkuvan). Tiedämme hyvin esimerkiksi sen, että Suomen palkkatason on hiljalleen laskettava suhteessa Kiinan palkkatasoon tai sen, että printtimedia tulee hiljalleen hiipumaan. Mutta se ei kerro juuri mitään siitä, mihin meidän kannattaisi sijoittaa.

Itse asiassa suurimmat väärinhinnoittelut osakemarkkinoilla ovat historiallisesti syntyneet juuri megatrendien perusteella tehtävistä vääristä johtopäätöksistä. Hyvänä esimerkkinä internetbuumi vuosituhannen vaihteessa. Megatrendin ennustus osui oikeaan, oikeiden osakkeiden ostaminen osui useimmilta täysin pieleen. (Zed is dead, baby).

Lue myös vastaukseni viikon 08/08 kysymykseen nro 2.

Lopuksi, olet aivan oikeassa siinä, että kirjoitan aika paljon yhtiöidemme historiallisesta menestyksestä, vaikka vain niiden tuleva menestys on oleellinen sijoituspäätöstä tehtäessä. Tämä johtuu siitä, että todellisia kilpailuetuja on hyvin vaikea havainnoida. Oma tapani etsiä niitä lähtee siitä, onko niistä näkynyt merkkejä aiemmin? Mutta se ei tietenkään aina tarkoita, että niistä olisi samaa hyötyä jatkossa.

2. Erityisesti nyt näyttää siltä, että dollaririippuvaisia sijoituskohteita on salkussa noin neljännes, ja dollari on melkoisessa pitkäaikaisessa luisussa USAn makrotalouden ja valtion velkaantumisen takia. Vaikuttaako tämä yhtään siihen, että olisit yhtään varovaisempi dollaripohjaisten sijoitusten tekemisessä?

Olet oikeassa siinä, että Vaisala ja Tamfelt (ja pienemmässä määrin Vacon) muodostavat salkkuumme dollaririskin, jota osittain pienentää sijoituksemme Harley-Davidsoniin.

Luitko väärin?

Valuuttariskien hahmottaminen on korkosijoituksissa helppoa. Jos paperin nimellisvaluutta heikkenee enemmän kuin markkinat tänään odottavat – odotushan näkyy korkoerossa – teen huonon kaupan. Jos se heikkenee vähemmän, voitan.

Osakesijoituksissa yhtälö on paljon monimutkaisempi, koska valuuttakurssit vaikuttavat – tai eivät vaikuta – yhtiöiden kilpailukykyyn ja sitä kautta niiden toimintaan. Kävin aamulla Stockmannin tiedotustilaisuudessa, jossa analyytikot olivat kovin kiinnostuneita Aasiasta dollareissa ostettavien vaatteiden osuudesta yhtiön ostoista. Ajatuksena oletettavasti oli, että firma hyötyy kun ostot halpenevat dollarin heikentyessä. Saman ”tämä firma hyötyy halvemmasta dollarista” –tarinan kuulee usein lentoyhtiöstä (lentopetrooli ostetaan dollareissa) tai teräsyhtiöistä (rautamalmi ostetaan dollareissa). Mutta se ei tietenkään pidä paikkaansa.

Miksei? Koska kaikki varteenotettavat vaatemyyjät ostavat suurimman osan tuotteistaan dollareissa. Näin ollen ostovaluutan heikkeneminen ei paranna yhdenkään yhtiön kilpailukykyä suhteessa muihin vaateyhtiöihin. Kaikilla yhtiöillä on saman verran varaa laskea hintojaan, katteiden siitä kärsimättä ja kun kilpailu toimii, hinnat laskevat juuri sen verran. Lopullinen voittaja on kuluttaja, joka saa vaatteensa hieman halvemmalla.

Moni kyllä ymmärtää, että Stockmann menettelee juuri näin (toiseen suuntaan) Venäjän ruplan arvon laskiessa yhtäkkiä 20%. Ruplahinnat nousevat silloin 20% (tai tarkasti ottaen 25%, joka vastaa valuutan 20% pudotusta, mutta ei mennä siihen nyt). Miksi niin monen näyttää olevan paljon vaikeampaa ymmärtää, että sama yhtälö toimii toiseenkin suuntaan, en tiedä.

Todellinen valuuttariski syntyy kilpailukyvyn muutoksista. Metsäyhtiöt ovat tästä hyvä esimerkki. Kun kilpailijoiden kustannukset ovat dollareissa ja dollarin arvo laskee, Jyväskylässä on pian entinen paperitehdas.

Pohdiskelin näitä asioita tarkemmin viikon 01/08 vastauksessani nro 2. Johtopäätökseni on vankka, eikä minulla ole jatkossakaan mitään suunnitelmia spekuloida valuutoilla. ”Suojata” osakesijoitusten valuuttariskiä en osaa, koska en osaa rakentaa dynaamista mallia, joka kertoisi todellisesta valuuttariskistämme mitään kovin tarkkaa tai järkevää. Mutta yritän jatkossakin olla sijoittamatta kovin suurta osaa salkustamme sellaisiin vientiyhtiöihin, joiden kustannukset ovat vain yhdellä (ja samalla) valuutta-alueella.

3. Olen kiinnostunut media-alasta lähinnä Ilkan kautta. Olet selväsi tehnyt kotiläksysi, Ilkankin kohdalta, viitaten 25/07 blogiin. Onko alalla mielestäsi tapahtunut muutoksia edellisen vastauksesi jälkeen? Ilkan focus? Onko Ilkan tarkoituksena hankkia oikeasti kasvua vai pienentää riskiä Alman omistuksen lisäyksellä? Haluaako Ilkka päättämään mukaan kun mediakenttää mahdollisesti jaetaan uudelleen? Vai ollaanko Almaa mahdollisesti pilkkomassa ja Ilkka haluaa varmistaa haluamansa osan?

Käsityksesi on imarteleva, mutta virheellinen – en erityisemmin ole perehtynyt media-alaan enkä Ilkkaan tai Alma Mediaan.

Viimeksi hahmottelemani megatrendi ei ole miksikään muuttunut, muutenhan se ei olisi megatrendi. Enkä usko sen juurikaan muuttuvan jatkossakaan. Oleellinen kysymys on siis edelleen: Pystyvätkö nykyiset mediayhtiöt hyödyntämään journalistisen osaamisensa ja tunnettuutensa kannattavasti sähköisessä maailmassa? Toistaiseksi menestys on maailman suurimmilla mediayhtiöillä ollut hyvin vaatimatonta.

Oletettavasti Ilkan hallitus on menestymisen todennäköisyydestä melko varma, päättäessään investoida merkittävästi lisää yhtiön omistajien rahoja media-alaan sen sijaan, että olisi jakanut rahat omistajille. Aika näyttää oliko hallitus oikeassa.

.