Vko 25/09: H&M /Yhtiö X

1. Luin juuri Phoebuksen uuden vuosikirjan. Erittäin miellyttävää luettavaa, kiitokset siitä. Kysymykseni koskee H&M uutta tj:tä. Ilmaisit huolesi hänen osaamisestaan. Itse en H&M omistajana kuitenkaan juurikaan ole huolissani, koska H&M konsepti on niin sanotusti ”valmis”. Tj:n harteille jää lähinnä laajentuminen uusille markkina-alueille ja peitteen levittäminen, mutta ”uuden luominen” ei ole tarpeellista. Joten tj ei niin sanotusti voi pilata kaikkea. Hänellä on myös takanaan melkoinen ”turvaverkko”. Isä hallituksen puheenjohtajana yms. joka vähentää riskejä entisestään. Päätöksenteossa hän ei todellakaan ole yksin.

Kokonaisuudessaan riskit uuden tj:n suhteen ovat mielestäni hyvin rajalliset. Mitä mieltä olet?

Olen juuri sitä mieltä kuin Vuosikirjassa esitin: Uusi toimitusjohtaja on aina tietty riski. Olet varmasti oikeassa turvaverkon suhteen, mutta saman asian voi ehkä kääntää myös toistepäin – jos uusi toimitusjohtaja on pääomistajan poika, onko se puhdasta sattumaa, vai voiko se tarkoittaa, ettei häntä valittu tehtävään pelkästään osaamisensa perusteella?

Olen monesti kertonut, että suosin yhtiöitä, joissa uusi johto kasvaa hiljalleen yhtiön sisältä. Tässä suhteessa Karl-Johan Persson on mielestäni onnistunut valinta. Riski, että hän ei sopeutuisi H&M:n kulttuuriin on lähes olematon, onhan hän saanut oman annoksensa yhtiön kulttuuria jo äidinmaidossa.

H&M on viime aikoina testannut poikkeuksellisen paljon uusia konsepteja (COS, Fabric, kodin tekstiilit jne), joka kertonee yhtiön olevan hieman huolissaan siitä, miten peruskonseptin laajeneminen voi (vuosikymmenen tai parin tähtäimellä) jatkua. Tämä on ymmärrettävää, ja valmistautuminen jo nyt pitkän aikavälin haasteeseen on hyvän yhtiön merkki. Todellinen testi tulee kuitenkin olemaan, miten H&M osaa tappaa ne konseptit, jotka eivät lähde lentoon (joka koskee oletettavasti suurinta osaa kokeiluista). Tässä uuden toimitusjohtajan rooli tulee olemaan ratkaiseva.

Voin siis vastata kysymykseesi vasta, kun Karl-Johan Persson on tappanut ensimmäiset lempiprojektinsa. Tämä tapahtunee aikaisintaan 4-5 vuoden päästä.

2. Minulla on lyhyt kysymys Amerista: Mitä mieltä olet yhtiöstä? Olet aiemmin kirjoittanut, että kasvu on ongelma, koska perinteiset urheilulajit eivät juuri kasva, kasvu suuntautuu lähinnä uusiin lajeihin. Oletko edelleen samaa mieltä? Miten johto (Roger Talermo alaisineen) on työssään onnistunut?

Tämäkin yhtiö kuuluu niihin, joita en juurikaan tunne. Yleisellä tasolla oleellisimpia havaintoja on kuitenkin juuri tuo mainitsemasi kasvun puute. Niin golfin, tenniksen kuin laskettelun harrastajamäärät ovat ymmärtääkseni jo parikymmentä vuotta olleet hienoisessa laskussa (globaalisti). Tilalle tulee uusia lajeja, kuten lumilautailu, salibandy, seinäkiipeily, sauvakävely ja parkour, vain muutamia mainitakseni. Näin ollen tiettyyn lajiin välineitä valmistavan yhtiön on kasvettava joko markkinaosuuksia voittamalla tai laajentumalla uusiin lajeihin. Kumpikaan tie ei ole aivan helppo.

Amerin osalta sinun kannattaa myös tarkkaan ajatella yhtiön omistusrakennetta ja sitä, haluatko olla yhtiön pääomistajien liikekumppani vai ei.

Mitä johtoon tulee, olen tavannut Roger Talermon vain muutamia kertoja, mutta hän näyttää minusta tehneen erittäin hyvää työtä. Johdon laadun puolesta yhtiö voisi hyvin olla salkussamme, mutta omistusrakenteen takia olen sulkenut sen pois. Se on myös tällä hetkellä hieman liian velkaantunut minun makuuni.

.