Vko 06/09: Tietolähteet / tuotto-odotus

1. Mitä lähteitä erityisesti käytät seuratessasi kansainvälistä bisnestä? Mitkä näistä lähteistä on internetin avulla saavutettavia? Mitä lähteitä erityisesti suosittelisit sekä Suomen että ulkomaan markkinoiden seuraamiseen?

Lähteeni ovat monenlaisia. Yleiseen maailman seurantaan käytän Suomessa lähinnä yhtiöiden pörssitiedotteita ja Ruotsissa Dagens Industri-lehteä. Ulkomaisia päätapahtumia seuraan Bloombergilta ja yhtiöitämme koskevia asioita Yahoo Financesta. Tällaisia ”yleistietotoimistoja” on satoja, eikä valinnallasi ole juuri merkitystä.

Kun sitten haluan tietää jostain enemmän, pyrin hakeutumaan suoraan lähteelle, joka nykyisessä Google-maailmassa on suhteellisen helppoa. Uutisartikkeli kun on aina jonkun toimittajan versio tapahtuneesta, eikä toimittaja aina ymmärrä asioista kaikkia hienouksia. Siksi aina lähteelle, jos vain mahdollista.

Armeijan tiedustelukoulutuksessa opetettiin minun aikanani, että kentältä lähetetään aina havainnot sellaisinaan (analysoimatta) eteenpäin, jotta faktoihin ei sekoittuisi subjektiivisia mielipiteitä. Muussa tiedonhaussa pätee aivan sama logiikka (joskin naamiointiväriä kuluu salkunhoitajan työssä vähemmän).

Median suurin lisäarvo, ehkä jopa sen ainoa lisäarvo, on yritysjohtajien haastatteluissa. Kaikkien firmojen johtoa kun ei millään ehdi tavata henkilökohtaisesti, vaikka se olisi mahdollista. Ulkomaisissa yhtiöissämme se usein ei edes ole minulle mahdollista (koska firmat ovat kaukana ja koska Phoebus on niin pieni rahasto).

Yhtiöitä opetellessani pyrin ensin lukemaan yhtiön omia vuosikertomuksia ja muuta relevanttia materiaalia, mielellään viimeisen 10 vuoden ajalta, jotta saan käsityksen strategian jatkuvuudesta, toiminnan tuloksellisuuden heilahteluista sekä yritysjohdon laadusta, pysyvyydestä ja rekrytoinnista. Sitten pyrin löytämään toimialaa koskevia tietoja, joko toimialan järjestöiltä, kilpailijoilta, asiakkailta tai (harvemmin) tavarantoimittajilta.

Helpommin sanottu kuin tehty, mutta juuri tämän palapelin kokoaminen on minusta sijoittamisen paras puoli. Aina oppii jotain uutta.

2. Millaista reaalituottoa kuvittelet (eläke/osake)säästäjän markkinoilta saavan pitkässä juoksussa? Tällaisten pohdintojen pohjana on esim. Talouselämän uutinen ”Warren Buffett pilkkaa tuottounelmia” (3.3.2008) ja kaikki tuomionpäivä ennusteet ilmaston lämpenemisestä, öljyn loppumisesta jne. Mikä on pitkän ajan reaalisten tuotto-odotusten kansantaloudellinen perusta, maailman bruttokansantuotteen kasvuko?

Vastasin tähän blogissa viikolla 10/08, ja siinä viittasin hieman teoreettisempaan vastaukseeni viikolta 52/06. Kyse ei ole kuvitelmista vaan yksinkertaisesta matematiikasta, jonka jokaisen osakesijoittajan on syytä ymmärtää ennen kuin rupeaa osakesijoittajaksi.

Verrattuna tilanteeseen vuosi sitten, tuotto-odotus on tietenkin noussut selvästi, koska osakkeiden hinnat ovat laskeneet. Kun hinnat ovat keskimäärin laskeneet noin 50%, normalisoitu osinkotuotto on tuplaantunut, eli tuotto-odotus on noussut silloisesta noin 2-3 prosenttiyksikköä. Kun se vuosi sitten oli mielestäni luokkaa 7-8% (pitkälle aikavälille laskettuna), se on siis tänään pikemminkin luokkaa 10%.

Talouselämän artikkeli on erittäin hyvä esimerkki siitä, mitä kirjoitin yllä, vastauksessani edelliseen kysymykseen. Toimittaja on referoinut tekstinpätkää ymmärtämättä täysin referoimaansa tekstiä. Kannattaa siis hakeutua lähteelle.

Huomaa tuo ”miinus kulut” viikon 52/06 kirjoituksessani. Kustannuksilla on merkitystä.

.