Vko 27/08: Holhous/taseet/annit/Exel/analyysit

1. Minulla on alaikäinen lapsi, joka varallisuutensa vuoksi on maistraatin holhoustoiminnan alaisena. Olen sijoittanut hänen varallisuuttaan Seligsonin rahastoihin, ja nyt maistraatin holhoustoimi puuttui asiaan juuri Phoebus-rahaston kohdalta. Heidän mukaansa Phoebus on erikoissijoitusrahasto, johon sijoittaminen vaatii erillisen maistraatin luvan. Kyseessä on siis eräänlainen suojelutoimi, jolla pyritään estämään holhottavan varallisuuden riskisijoittaminen.

Tein sitten erillisen lupahakemuksen, joka käsiteltiin maistraatissa. Lupa oli myönteinen, eli päätöksen mukaan sijoittaminen Phoebus-rahastoon ei vaaranna alaikäisen tyttäreni etua. Valitettavasti se lupapäätös tuli lihavan laskun kera – ja kulujahan pitäisi nimenomaan välttää.

Mikä tekee Phoebusista maistraatin määrittelemän (suuririskisen) erikoissijoitusrahaston? Se että vaikka sen sijoituspolitiikkaan kuuluu sijoittaminen laadukkaisiin yrityksiin, niin rahaston tuotto voi vaihdella voimakkaasti verrattuna markkinoiden tuottoon? Olisiko Phoebus mahdollista saada pois tuolta erikoisrahastolistalta, ettei muiden sijoittajien tarvitse maksaa vastaavia lupapäätöslaskuja? Minun on vaikea ymmärtää sitä, että voin vapaasti sijoittaa alaikäisen lapseni varoja esim. Venäjä rahastoon, mutta en Phoebusiin. Olisin kuvitellut riskitason ja lupakäytännön olevan nimenomaan päinvastainen.

Erittäin hyvä kysymys, joka varmasti koskee monia vanhempia, joiden alaikäisillä lapsilla on yli 15.000 euron varallisuus.

En ole juristi mutta luulen, että maistraatti on kohdellut sinua hieman kaltoin? Laissa holhoustoimesta(442/1999) määrätään 34§:n 13d -momentissa, että luvanvaraisia eivät ole sijoitukset Sijoitusrahastolain hajautussääntöjä (ns UCITS –säännöksiä) noudattaviin sijoitusrahastoihin. Saman pykälän 13e -momentissa määrätään, ettei lupaa myöskään tarvita, jos kohderahasto ei täytä UCITS –säännöksiä mutta sijoittaa sääntöjensä mukaan yli kolme neljäsosaa varallisuudestaan julkisesti noteerattuihin arvopapereihin. Phoebus ymmärtääkseni kuuluu selvästi tähän kategoriaan.

Maalaisjärjellä 13e –momentti sisältää itse asiassa kaikki 13d –momentin rahastot. Maistraatti on itsekin nettisivuillaan yhdistänyt rahastoryhmät elegantisti.

Mielestäni olisi pitänyt riittää, että lähetät lisäselvityksenä Phoebuksen säännöt. Niiden perusteella maistraatin olisi pitänyt nähdä, että lupaa ei tarvita. Ehkä voit valittaa ja saada väärin perustein lapseltasi perityt lupapäätöksen käsittelykulut takaisin? Olet nimittäin aivan oikeassa siinä, että kustannuksilla on merkitystä.

Ja sitten vastaus:

Phoebus on erikoissijoitusrahasto, koska salkku voi olla vähemmän hajautettu kuin EU:n rahastodirektiivin (UCITS) sääntöjen mukaan tavallisen rahaston pitää olla.

UCITS-rahastossa mikään sijoitus ei saa ylittää 10% rahaston arvosta, eikä sellaisia sijoituksia, joiden paino on yli 5% rahaston arvosta, saa yhteensä olla enemmän kuin 40% rahaston arvosta. Rahastossa pitää siis olla vähintään 16 yhtiön osakkeita (4×10% + 12×5%).

Phoebuksessa mikään sijoitus ei saa ylittää 20% rahaston arvosta. Sellaisia sijoituksia, joiden paino on yli 10% rahaston arvosta saa olla korkeintaan kaksi. Phoebuksen salkussa pitää siis olla vähintään 8 yhtiön osakkeita (2×20% + 6×10%).

Meillä ei ole suunnitelmia muuttaa Phoebusta UCITS-rahastoksi, ainakaan tällä hetkellä. Joustavuus salkun rakentamisessa on mielestäni arvokasta. Muutos saattaisi tulla eteen, jos joskus haluaisimme ryhtyä myymään Phoebusta myös Suomen ulkopuolella.

Phoebuksen alhainen hajautusaste tarkoittaa, kuten olen Osuudenomistajan Oppaassa yrittänyt kertoa, että rahastoon ei pidä sijoittaa kovin suurta osuutta omaisuudestaan, vaan sitä tulisi käyttää mausteena muuten hyvin hajautetussa (indeksi)rahastosalkussa.

Jos sinua yhtään lohduttaa voin kertoa, että olen täysin samaa mieltä siitä, että Phoebuksen riskitaso on pienempi kuin monissa UCITS –rahastoissa. Lupaan yrittää pitää huolta lapsesi varoista yhtä hyvin kuin omistani. Siksi olen sijoittanut suuren osan omista rahoistani Phoebukseen.

2. Kysyisin miten suhtaudut, kun yhtiöiden kassassa on runsaasti – nettovelat reilusti miinuksella? Missä vaiheessa katsoisit, että yhtiön tulisi jakaa varallisuutta osakkeenomistajille (joko omien osakkeiden takaisinostoina tai kasvaneina osinkoina)?

Hyviä puolia nettovelattomassa asemassa toki riittää: osinkoa voi huonoina vuosina jakaa vaikka koko tuloksen, yrityksen riski ajautua konkurssiin tai toimintojen myyntiin on minimaalinen. Kuitenkin jaettaessa ylimääräinen raha omistajille, voi kukin hakea yrityksen kassalle tuotteliaampia vaihtoehtoja.

Peter Lynch kirjoissaan puhuu pulleiden kassojen aiheuttavan riskin yritysjohdon harkitsemattomiin yrityskauppoihin ydintoimintojen ulkopuolelle (diworsification vs. diversification). Miten koet tämän riskin?

Erinomainen kysymys! Vastasin tähän viikolla 9/06.

Päivityksenä kahden vuoden takaiseen vastaukseeni todettakoon, että Vaisala ja ADP ovat edelleen malttaneet pysyä varakkaina. ADP on myös kasvattanut osinkojaan ja omien osakkeiden takaisinostojaan melko reippaasti.

Stockmann on sen sijaan hyvä esimerkki siitä, että raha alkaa joskus polttaa. Muilla tavoin en osaa Lindex-kauppaa ymmärtää.

3. Stockmann toteuttaa parhaillaan suunnattua osakeantia institutionaalisille sijoittajille.Siihen liittyen muutama kysymys. Onko Seligson/Phoebus suunnatun osakeannin kohteena? Jos on, niin aiotko osallistua antiin? Onko anti toteutettu ehtojen ja muiden järjestelyjen suhteen mielestäsi tyylikkäästi? Entä mitä mieltä olet tällaisesta suunnatusta osakeannista toimintatapana ylipäätänsä (toteutuuko siinä kaikkien sijoittajien tasapuolinen kohtelu)?

Kerroin jo mm. viikoilla 02/08 ja 40/07, että en aio nostaa Stockmannin osuutta salkussamme. Emme siis ostaneet osakkeita annista.

Olisin toki käyttänyt mahdollisia arbitraaseja hyväkseni – jos sellaisia olisi syntynyt – myymällä vanhoja osakkeita ja ostamalla uusia. Kun Stockmann kuitenkin toteutti antinsa suorana instituutiomyyntinä, arbitraaseja ei syntynyt. Osakkeen kaupankäynti vain ”kuoli” hetkellisesti, osakemyynnin ajaksi.

Minusta instituutiomyynti on todennäköisesti osakeantien tulevaisuuden malli. Se on markkinoiden kannalta tehokas (ei syntynyt arbitraaseja) ja se on yhtiölle olettaakseni järjestelykuluiltaan moninkertaisesti halvempi kuin perinteinen kuponkianti.

Pienosakkaiden kannalta instituutiomyynti ei mielestäni ole syrjivä. Osakkeen myyntinoteeraus pörssissä on instituutiomyynnin aikana ja heti sen jälkeen todennäköisesti hyvin lähellä instituutiomyynnin hintaa (juuri koska mahdollinen riskitön arbitraasi poistuu nopeasti). Näin piensijoittaja voi halutessaan käytännössä ostaa lisää osakkeita samaan hintaan kuin suursijoittajatkin.

Erinomaisesti toimittu, Stockmann!

4. Millainen oli mielestäsi Exelin saama kauppahinta Exel Sports Brand:n myynnistä Karhulle? Entä miten uskot rakennemuutoksen vaikuttavan teollisuuden avainliiketoimintoihin?

Käytännössähän Exel siirsi vastuunsa Karhulle, eli toiminnan lopettaminen tuli tällä tavoin hieman halvemmaksi kuin sen alasajo. Ennen kaikkea on mahdollista, että Karhu jatkossakin myy murtomaahiihto- ja kävelysauvoja ja tilaa ainakin osan niiden rungoista Exeliltä. Silloin teollisuuspuolelle jää tärkeähkö asiakas. Aika näyttää.

Salibändytoiminnan tuleva koti on vielä avoin, kuten tiedät.

Exel on jo 4-5 vuotta selvästi kertonut, että sen painopiste on teollisuuspuolella, ei urheilutuotteissa. Urheilupuolen myynti antanee yhtiölle ja sen uudelle toimitusjohtajalle Vesa Korpimiehelle enemmän resursseja fokusoida ydinliiketoimintaansa. Se on hyvä asia.

Suhdanteet eivät juuri nyt ole Exelin puolella, kuten ei juuri minkään yhtiön kohdalla.

5. Olen sijoittajana vielä melko vihreä ja yritän vasta opetella sijoittamisen perusteita ja yritysten analysointia. Tätä taustaa vasten olen lukenut kiitollisena eri yrityksistä tekemiäsi analyysejä. Näistä kun saa ”lihaa luiden ympärille”, ts. sanallista analyysiä numeeristen lisäksi. Nyt on vain niin, että mielestäni palstan hakutoiminto ei ole paras mahdollinen; eri yhtiöiden kommenttien hakeminen on välillä työn ja tuskan takana, eikä kaikkia kommentteja meinaa aina löytyä.

Olisiko mahdollista, että blogia ryhmiteltäisiin jotenkin toisin tai siihen lisättäisiin yhtiöittäin jaotellut analyysisi ja kommenttisi. Ymmärrän kyllä, että tämä on varmasti aikaa vievä ja työläs projekti, mutta ainahan saa pyytää..? Jos vaikka sattuisi olemaan tekemisen puutetta kesälomalla… Näin ryhmiteltyä tekstiä olisi helpompi lukea ja samalla olisi helppo verrata arvioitasi tapahtuneeseen kehitykseen. Voisin kuvitella, että sinulla itselläsi on joka tapauksessa jo olemassa yhtiöittäin jaoteltu analyysi? Jos ehdottamani järjestely ei ole mahdollinen, olisitko silti innostunut tekemään yhtiöittäisen (edes lyhyen) ”yhteenvedon”, jossa olisi tekemäsi analyysit kautta aikain höystettynä toteutuneella kehityksellä ja itsekriittisellä arvioinnillasi? Phoebuksen vuosikirja sinänsä on hyvä, mutta siinä on lähinnä vain kuluneen vuoden tapahtumat. Lisäksi blogista löytyy kommenttejasi lukuisista muista yhtiöistä, jotka eivät ole salkkuyhtiöitä.

Edellä esitetty palvelisi erityisen hyvin kaltaisiani aloittelijoita, miksei tietysti muitakin. Aion kyllä joka tapauksessa alkaa kaivaa tietoa itseäni kiinnostavista yhtiöistä, mutta kuten todettu, olisin kiinnostunut tekemästäsi kriittisestä yhteenvedosta.

Hyvä kysymys. On ehdottomasti syytä huomata, että kirjoitukseni eivät ole analyyseja. Ne ovat irrallisia kommentteja johonkin aiheeseen liittyen, usein kuvattuna jonkun esimerkkiyhtiön kautta. Omistamamme yhtiöt käyn lisäksi parin-kolmen vuoden välein lyhyesti läpi neljännesvuosikatsauksissamme.

Tavoitteeni on kertoa teille ennen kaikkea miten ajattelen (yhtiöitä ja muita sijoitusasioita), en niinkään mitä (yhtiöitä) ajattelen. En missään nimessä aio ruveta tekemään ja päivittämään laajoja analyyseja – olen tehnyt sitä riittävästi jo 10 vuotta edellisessä työpaikassani. Analyyseja saatte mielin määrin välittäjiltänne, kunhan maksatte heille riittävästi välityspalkkioita. Sen sijaan pidän tärkeänä, että ymmärrätte sijoitustyylini mahdollisimman hyvin.

Blogin hakutyökalu on meille kustannustehokkain tarjolla oleva vaihtoehto, ja se toimii minusta ihan hyvin. Jos haet vaikka sanalla ”Tulikivi” saat linkin niihin 22 viikkoihin, jolloin olen käsitellyt yhtiötä. Synteesi jää toki puuttumaan, mutta synteesin ajantasalla pitäminen kaikista sadoista käsittelemistäni yhtiöistä on juuri sitä turhaa rutiinityötä, johon en aio haaskata aikaani.

Sen sijaan käytän Vuosikirjaa synteesinä omistamiemme yhtiöiden osalta. Yritän pitää kysymyksesi mielessä Vuosikirjan kehityksessä. Kuten olet huomannut, Vuosikirjoissa lukee jo nyt kunkin yhtiön kohdalla missä neljännesvuosikatsauksissa olen kertonut kyseisestä yhtiöstä. Sen on tarkoitus auttaa juuri tiedonhaun nopeudessa.

Omien ajatustensa ”ruumiinavaus” tietyin väliajoin on erittäin hyvä idea, vaikka sitä harvoin näkeekään totetutettavan. Johnson & Johnson, joka on erinomainen lääkeyhtiö, kuulemma tekee sitä systemaattisesti joka yritysostostaan noin 3 vuotta ostosta. Olen pyrkinyt mahdollistamaan saman säilyttämällä arkiston vanhoista blogikommenteistani ja vanhoista neljännesvuosikatsauksistamme nettisivuillamme.

.