Vko 13/08: TE/China Fire/ajoitus/osingot/yhtiöX

1. Varmasti tämä asia on jo sinulla mietinnässä, mutta olisi mielenkiintoista kuulla arvioisi TietoEnatorista ja ostotarjouksen hyväksymisestä.

Pääomasijoittaja Nordic Capital tarjoaa TietoEnatorista 15,50 euroa per osake, josta vähennetään TietoEnatorin ennen tarjouksen toteuttamista mahdollisesti maksama osinko. Tarjousaika on alustavasti 2.-28.4. Käytännössä tarjous on siis 15,- euroa plus tämän viikon perjantaina irtoava 0,50 euron osinko.

TietoEnatorin hallitus on luvannut ottaa tarjoukseen kantaa, kunhan tarjousesite on julkaistu. Alustavasti hallitus on indikoinut, että hinta tuntuu melko alhaiselta.

Olen samaa mieltä. Niin ovat myös osakemarkkinat, koska osakkeen hinta on viime päivinä pysynyt 0,40-0,50 euroa yli tarjotun.

Mielestäni on melko selvää, että tarjous asettaa TietoEnatorin hallitukselle paineita nostaa esille yhtiön todellinen arvo, joko hankkimalla parempi tarjous tai muulla tavoin. ”Kiitos, mutta ei kiitos” tuskin on riittävää reagointia. En osaa ennustaa mitä tulee tapahtumaan, mutta tuntuu melko selvältä, että jotain asian tiimoilta vielä kuullaan. Siksi aion rauhassa seurata tilannetta.

Strategiani ei suinkaan ole riskitön. Tarjouksen ehtona on 90% omistuksen saavuttaminen joten, jos suuromistajat ovat sitä vastaan, se ei tule toteutumaan. Ellei parempiakaan vaihtoehtoja ala kuulua, kurssi voi hyvin valua takaisin niille tasoille, joilla se oli ennen Nordic Capitalin tarjousta. En pidä tätä todennäköisenä, mutta se on varteenotettava riski.

Spekuloinko siis, kun en heti myy osakkeitamme markkinoilla, tarjousta parempaan hintaan? Tavallaan kyllä. Mutta omistan mieluummin yhtiötä jatkossakin kuin myyn osakkeemme 15 euron hintaan. Enkä voi olla varma, että saisin ostaa ne halvemmalla takaisin, vaikka tarjous ei toteutuisikaan.

2. Salkunhoitajalta: China Fire Safety (8201.HK)

Spekulatiivinen kiinalainen sijoituksemme (katso vko 03/08) raportoi tänään vuoden 2007 tuloksensa. Luvuissa ei ollut yllätyksiä.

Liikevaihto kasvoi 18%, lähinnä orgaanisesti. Liiketulosmarginaali nousi hieman, ollen viime vuodelta 18,6% (edellisvuonna 17,7%). Tulos per osake nousi 5,0 RMB-sentistä 5,8 RMB-senttiin. Nettokassa säilyi ennallaan 600m RMB:ssa (0,21 RMB/osake).

Olen korjannut luvuista pois epänormaalit alaskirjaukset vuonna 2006 ja tytäryhtiöiden myyntivoitot vuodelta 2007. Yhtiö kertoo itse tuloksen nousseen 4,2 RMB-sentistä 6,1 RMB-senttiin per osake. Mutta se ei siis heijasta liiketoiminnan todellista kehitystä.

Koko tulosraportti löytyy tästä:

http://www.chinafire.com.cn/english/upload/Result_announcement.pdf

Osake maksoi tänään 0,47 HK-dollaria, eli 0,43 RMB. Tästä siis puolet on nettokassaa. Liiketoiminnasta maksetaan 3,0x EBIT. Arvostus ei tunnu kovin vaativalta.

United Technologies –yhtiön optio ostaa China Fire Safetyn enemmistö on toteuttavissa huhtikuun alusta viiden vuoden ajan. Toteutushinta on 8,5x EBIT, joka tarkoittaisi noin 0,93 HK-dollaria per osake, jos toteutus tapahtuisi vuoden 2007 lukujen perusteella (jotka ovat toteutushinnan perustana huhtikuun ajan). Seuraavan reilun kuukauden aikana näemme tapahtuuko.

Kysyin talvella huvikseni yhteistyökumppanimme APS:n kiinalaisten analyytikoiden mielipidettä asiasta. Heidän näkemyksensä oli, että UTC toteuttaa optionsa vasta kun Kiinan valtio vahvistaa kansallisen standardin etäkäyttöisille palovalvontajärjestelmille. Tätä on odotettu kauan, eikä APS ollut kovin optimistinen sen toteutumisesta.

Toimintakertomuksessaan China Fire Safetyn pääomistaja Jiang Xiong kertoo, että standardi on nyt vihdoin vahvistettu. Yhtiö aikoo tänä vuonna perustaa 13 valvontakeskusta 7 provinssiin. Sen pitäisi olla hyvä uutinen. Aika näyttää onko.

Hauskana yksityiskohtana todettakoon, että tulos ilmestyi China Fire Safetyn nettisivuille hiljalleen, osissa, Suomen aikaa klo 16-17 tänään. Siis kello 22-23 paikallista aikaa. Olen aina väittänyt, että kiinalaiset ovat ahkeria työntekijöitä. Väitän niin edelleen.

3. Minua askarruttavat ne mittarit, joilla voisi arvioda rahastojen arvostustasoa. Siis sitä, milloin osuuden voisi katsoa halventuneen niin paljon, että sitä kannattaisi ostaa. Kysymys on toki sijoitusmaailmassa ikuinen ongelma, eikä siihen voi olla mitään absoluuttista mittaria, mutta kun esim. osakepuolella asiaa voi yksinkertaisimmillaan ainakin näppituntumalla arvioida vaikkapa P/E-luvulla, niin onko rahastojen osalta ylipäätään edes olemassa vastaavia määreitä?

Ellei vastausta tiedä, niin ongelmaa voi tietysti pyrkiä kiertämään sillä, että ajallisesti hajauttaa ostojaan (esim. kk-säästö). Silloin käytännössä varmuudella tulee poimineeksi jossakin vaiheessa halvempia osuuksia, mutta myös yhtälailla niitä kalliitakin. Sijoittajan aikajänteellä liikkeellä ollen lopputuloksen silti pitäisi olla melkoisella varmuudella tuottoisa, mutta mielelläänhän hyvään rahastoon sijoittaisi välillä hieman enemmänkin kertasuorituksena, jos vain tietäisi – tai pikemminkin voisi edes yrittää valistuneesti arvailla – suotuisan ajankohdan tulleen.

Sinun ja edustamasi myyntiyhtiön kannalta katsoen lähtökohtaisesti aina on hyvä aika ostaa (vrt. kiinteistönvälittäjien markkinabarometrit), etenkin kun palkkasikin on osaltaan sidottu rahaston kokoon. Jos kuitenkin oikein muistan, niin olet jokin aika sitten kirjoittanut, että et ole itse ostanut pariin vuoteen lisää Phoebus-osuuksia. Jos näin on, niin lienet jollakin kriteeristöllä päätynyt siihen lopputulokseen, että nyt ei ole hyvä aika ostaa. Toinen mahdollinen selitys voisi olla rahapula, mutta siihen en oikein jaksa uskoa… 😉

Lisäksi, kun avoimuus on vahvoja puoliasi ja olet ymmärtääkseni sitoutunut ilmoittamaan ainakin tekemäsi merkittävät Phoebus-myynnit, niin voisitko ajatella sitoutuvasi myös kertomaan ostojesi ajankohdat? Se tietysti on ristiriidassa sen myyntinäkökulman kanssa, mutta mitä mieltä olet ajatuksesta?

Osakerahasto on vain kokoelma eri yhtiöiden osakkeita. Voit siksi arvioida sen arvostustasoa tarkastelemalla rahaston jokaista sijoitusta erikseen. Jos käytät mittarina P/E-lukua, lue ensin viikon 40/07 vastaukseni nro 2. Äläkä käytä keskiarvoja (lue viikon 48/06 vastaukseni nro 1).

Käytännössä ajallinen hajauttaminen, esimerkiksi kuukausisäästämisen avulla, on järkevintä”markkinoiden ajoittamista”. Aivan kuten itse huomasit.

Olet myös oikeassa siinä, että en pitkään aikaan ole ostanut lisää Phoebusta. Se ei johdu markkinanäkemyksestäni vaan siitä, että suurin osa rahoistani on jo Phoebuksessa. Koska rahaston kasvuosuuksille ei jaeta osinkoa, minulle ei synny tarvetta uudelleensijoittaa kassavirtoja, kuten suorissa sijoituksissa syntyisi. Tyhjästä on paha nyhjäistä.

Perinteinen viisaus ”oikea aika sijoittaa on silloin, kun on rahaa” vastaa siis sekä ajoituskysymyksiisi että kysymykseesi minun käyttäytymisestäni.

Neljäs kysymyksesi – tai oikeastaan ehdotuksesi – on hyvä. Olen luvannut kertoa etukäteen jos myyn Phoebusta. Samalla logiikalla minun olisi syytä kertoa etukäteen jos ostan Phoebusta. Kiitos ehdotuksesta, niin aion tehdä (kunhan muistan).

4. Mistähän johtuu amerikkalaisyhtiöiden into maksaa osinkoja puolivuosittain tai jopa neljä kertaa vuodessa kuten esim. H-D tekee?

Hyvä kysymys. USA:ssa yhtiöt tosiaankin maksavat pääsääntöisesti osinkoja neljännesvuosittain.

Voisin kontrata: Mistä johtuu, että Britanniassa ja sen entisissä siirtomaissa maksetaan keskellä vuotta pienempi osinko ja vuoden lopulla suurempi? Tai mistä johtuu, että Uuden-Seelannin kaikkien satamayhtiöiden tilivuosi loppuu 30.6. mutta ainoan listatun sairaalayhtiön tilivuosi loppuu 31.3.?

Ymmärtääkseni nämä käytännöt ovat ajan saatossa vain sattuneet muotoutumaan eri maissa eri tavoin. Mikään käytäntö osinkojen jakamisessa tai tilivuoden suhteen tuskin on muita parempi.

Joihinkin käytäntöihin on syynsä. Huomaat esimerkiksi, että länsimaissa hyvin monen vähittäiskaupan yhtiön tilikausi loppuu joko syksyllä (esim Costco 31.8. ja H&M 30.11.) tai alkuvuodesta. Näin siksi, että joulu on länsimaissa kaupan huippusesonki, joka kuukauden verran ”sotkee tasetta” ylisuurilla ostoveloilla ja/tai myyntisaatavilla.

Olen joskus miettinyt, miksei useampi yhtiö Suomessa käytä tilikautta, joka loppuu muulloin kuin 31.12.? Luulisi ainakin tilintarkastus- yms palvelujen olevan selvästi halvempia, kun voi välttää palveluntarjoajien pahimmat ruuhkahuiput? Toisaalta moni yhtiöhän jo välttää ruuhkat tekemällä ”laajan tilintarkastuksensa” välitilinpäätöksensä yhteydessä tilikauden lopun sijaan, ja veroasiat ehkä sujuvat joustavammin kun tilikausi on kalenterivuosi?

5. Olisiko Comptelista Phoebus-yhtiöksi? Mielipiteesi Teklasta?

Lukekaa viikon 37/07 kommenttini nro 4. Kummatkin kuuluvat 99% joukkoon.

6. Mikä on mielipiteesi UPM-Kymmenestä? Sanoit joskus aiemmin olevasi kiinnostunut yhtiöstä. Uskotko paperin hinnan nousevan?

Tarkalleen ottaen sanoin 12.9.2005, että pidän epätodennäköisenä, että sijoittaisimme yhtiöön. Löydät kommenttini vanhan Phoebus-chatin arkistoista.

Minulla ei ole harmainta aavistusta, miten eri paperinlaatujen hinnat heiluvat lyhyellä tähtäimellä (dollarin kurssi ehkä antaa hieman vihjeitä?). Pidemmällä tähtäimellä pidän selvänä, että printtimedian osuus kaikesta median kulutuksesta laskee selvästi, joka vähentää niin sanomalehti-, aikakauslehti-  kuin mainospostituspaperien kulutusta suhteessa mediankulutukseen. Kysyntä saattaa hyvin laskea myös absoluuttisissa tonneissa mitattuna, riippuen substituution nopeudesta. Näistä ajatuksista kerroin viikon 25/07 vastauksessani nro 1.

Yleisellä tasolla bulkkituottajat eivät juuri kiinnosta minua. Jotta bulkkituottaja tekisi pitkällä aikavälillä tulosta, sen on oltava maailman kustannustehokkaimpia. Mitään muuta tietä onneen ei ole (paitsi harvoissa suhdannehuipuissa, kuten nyt). Suomalaisista bulkkituottajista Outokumpu saattaa jopa kehittyä mailman valioksi, en osaa sanoa. Muilla bulkkituottajillamme käsittääkseni ei ole siihen realistisia mahdollisuuksia.

.