Vko 01/08: Jatkuvuus / valuutat

1. Merkitsin pojalleni (1,5v) Phoebusta pienen siivun koska olen vakuuttunut siitä, että sinulla on oikeasti fiksu sijoitusfilosofia. Kysymykseni onkin vähän hassummasta päästä: Miten vanha olet? Oletko eläkkeellä kun poikani sijoitushorisontti häämöttää vuonna 2025? Jos joskus siirryt eläkkeelle, niin lopetetaanko rahasto sitten vai sulautetaanko se johonkin toiseen? Meinaatko rekrytoida joskus itsellesi seuraajan?

Kysymyksesi eivät suinkaan ole hassuja. Vastasin niihin viikolla 05/07 (ja 33/07 ja 47/06), joten lue ensin kysymyksen 3 vastaus tästä.

Vuonna 2025 täytän 60 vuotta (jos vielä elän). Pidän äärimmäisen todennäköisenä, että silloin käytän huomattavasti nykyistä vähemmän aikaa työntekoon. Ainakaan rutiininomaiseen sellaiseen.

Toisaalta, ellen täydellisesti möhli seuraavina vuosikymmeninä, minulla on silloin nykyistä enemmän sijoitettavia varoja. Pidän epätodennäköisenä, että siirtyisin indeksoimaan koko salkkuani, vaikka se kieltämättä olisi järkevää. Pidän yksinkertaisesti niin paljon osakkeiden valitsemisesta ja tunnen niin suurta iloa hyvien yhtiöiden omistamisesta, että en usko malttavani lopettaa ”aktiivisen” sijoituskohteideni valinnan.

Onko Seligson & Co:lla vuonna 2025 Phoebus-rahasto, joka sijoittaa kuten minä silloin sijoitan, en osaa tänään ennustaa. Poissuljettua se ei ole. Ei myöskään varmaa. Mutta on siis hyvin todennäköistä, että sellainen voisi olla, jos yhtiö niin haluaa, koska on todennäköistä, että hoidan silloin edelleen omia sijoituksiani.

Phoebus on tänään ennen kaikkea minun salkkuni. Se ei ole Suomi-rahasto (55% sijoituksista on Suomessa ja 42% ulkomailla), se ei ole pienyhtiörahasto (43% salkusta on alle miljardin arvoisissa yhtiöissä, 21% 1-10 miljardin arvoisissa ja 33% yli 10 miljardin arvoisissa), eikä se ole arvorahasto (pyrin sijoittamaan laadukkaisiin, hieman taloutta nopeammin kasvaviin yhtiöihin). Phoebuksessa on kyllä pieni noja kaikkiin noihin ulottuvuuksiin (Suomi, pienet, arvo), mutta se ei sovi puhtaasti mihinkään perinteisen tyyliluokkaan.

Oli seuraajani kuka tahansa on siksi mielestäni selvää, että Phoebus on eri rahasto jos sillä joskus on toinen salkunhoitaja. Siitä ei pääse mihinkään.

Tästä seuraa, että minulle henkilökohtaisesti ei juurikaan olisi väliä, jatkaako rahasto toisen salkunhoitajan hoitamana, lopetetaanko se vai fuusioidaanko se johonkin muuhun rahastoon. Tekisin nimittäin kaikissa kolmessa skenaarioissa saman ratkaisun: lunastaisin rahasto-osuuteni ja hoitaisin rahojani itse (kuten nytkin teen).

Mutta se pätee vain omaan elinaikaani. Sen jälken näkisin tietenkin mieluusti, että perijöideni rahoja hoitaa salkunhoitaja, jonka tyyliin uskon. Toisaalta hyvä vaihtoehto siinä maailmassa on myös puhdas indeksointi, koska se antaa varmuudella lähes markkinatuoton ja on siten varmuudella keskimääräistä tuottoisampi strategia.

Puhuin edellä itsestäni, mutta voit soveltaa aivan saman logiikan itseesi ja poikaasi. Jos Phoebus lopetetaan tai saa uuden salkunhoitajan, joka ei sinua miellytä, tai fuusioidaan rahastoon, joka ei sinua miellytä, voit yksinkertaisesti lunastaa rahasto-osuutesi.

Verotuksellisesti kaikkein paas vaihtoehto tietysti olisi, että myyntivoitot pystyisi siirtämään mahdollisimman kauas tulevaisuuteen. Se toteutuu joko jos Phoebus jatkaa tai jos se fuusioidaan toiseen rahastoon, jota päätät edellen omistaa. Samalla on syytä muistaa, että verot toteutuvat ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa.

Paras vastaukseni tällä hetkellä siis on: Aika näyttää, mutta sinulla ei ole mitään hätää, kävi miten tahansa.

2. Salkunhoitajalta: Ennustamisen vaikeudesta (ja valuuttasuojauksesta)

Jos olisit vuosi sitten tiennyt, että dollari tulee vuonna 2007 laskemaan yli 10% ja että USA:n talous tulee vuoden lopussa olemaan taantumassa, tai ainakin hyvin lähellä sitä, olisitko ennustanut USA-painotteisen rahaston antavan vuoden parhaita tuottoja? Tuskin.

Fakta kuitenkin on, että Global Brands –rahastomme, jonka sijoituksista 57% on USA:ssa, tuotti vuonna 2007 selvästi parhaiten kaikista 15 rahastostamme. Sen vuosituotto euroissa oli 9,47%. Emmekä suojaa valuuttoja, joten tuotto syntyi dollarin laskusta huolimatta.

Mistä tämä kertoo?

Osake ei ole obligaatio. Osake on osuus yhtiöstä. Suurten yhtiöiden toiminta on yhä voimakkaammin globaalia, jolloin ei juurikaan ole merkitystä, missä valuutassa niiden osakkeet satutaan noteeraamaan.

Esimerkiksi Coca-Colan myynnistä noin 80% tulee USA:n ulkopuolelta. Dollarin heikentyessä tämän 80% arvo dollareissa nousee vastaavasti, eikä yhtiö (tai sijoittaja) siten ole kuin 20% dollaririippuvainen.

Vientiyhtiöiden osalta taas valuutan arvon muutos vaikuttaa suoraan yhtiön kilpailukykyä parantavasti. USA:sta vievän yhtiön kustannukset laskevat dollarin laskiessa ja yhtiön kyky kilpailla euroissa palkkojaan maksavia yhtiöitä vastaan paranee. Tämä positiivinen vaikutus on yleensä paljon suurempi kuin pelkkä konversiohyöty (Coca-Colassa).

Osakkeiden ”sisäänrakennettu valuuttasuoja” on helppo huomata myös, jos vertaamme Euroopan ja USA:n suurten yhtiöiden kurssikehitystä 20 vuoden jaksolta 1987-2006:

Euromääräisen Euroopan suuryhtiöiden kehitystä kuvaavan STOXX50 –indeksin tuoton korrelaatio USA:n suuryhtiöiden kehitystä kuvaavan S&P500 –indeksin dollarimääräiseen tuottoon oli tällä jaksolla vuositasolla 80%. Korrelaatio S&P500 –indeksin euromääräiseen tuottoon oli kokonaiset 93%.

Jos saman tarkastelee Tracking Errorilla (tuottoerojen keskihajonta), se oli dollarimääräiseen S&P500 –indeksiin 13%, euromääräiseen vain 8%.

Osakkeet siis korjasivat suuren osan, itse asiassa jopa suurimman osan, valuuttakurssien liikkeistä ”automaattisesti”.

Mitä tämä tarkoittaa valuuttasuojattujen rahastojen osalta? Jos osakkeissa on sisäinen valuuttasuoja, ja sijoittaja lisäksi osta täyden valuuttasuojan, hän käytännössä ylisuojaa itseään, eli spekuloi valuutoilla. Tämä strategia tulee siis lisäämään sijoitusten riskiä samalla kun se tietenkin maksaa jonkin verran (palkkioina), eli alentaa tuottoja.

En näe paljoakaan järkeä siinä, että lisäisin rahaston riskiä ja pienentäisin sen tuottoa. Siksi en suojaa Phoebuksen ulkomaisten sijoitusten valuuttariskiä. Samaan johtopäätökseen ovat päätyneet myös yhteistyökumppanimme Dimensional Fund Advisors –rahastoyhtiön professorit.

Itse asiassa rahastomaailmassa valuuttasuojaus on korkosijoituksissa sääntö, osakesijoituksissa poikkeus. Niin sen pitääkin olla. Salkunhoitajat ovat fiksuja.

.