Passiivinen, aktiivinen ja kiertonopeudet

Huomasin, että aktiiviseksi mainitussa Phoebus –rahastossa salkun kiertonopeus on viime aikoina ollut huomattavasti pienempi kuin passiivisessa Suomi –indeksirahastossa. Miksi näin?

Hyvä huomio ja hyvä kysymys! Jaetaan vastaus muutamiin osiin.

Phoebus

Sijoitusrahaston aktiivinen hallinnointi tarkoittaa sitä, että salkunhoitaja ottaa aktiivisesti näkemystäsiitä, millä tavoin hän parhaiten edesauttaa rahaston arvonnousua. Usein se tarkoittaa käytännössä myös sitä, että salkunhoitaja käy aktiivisesti kauppaa, mutta ei mitenkään välttämättä.

Phoebus –rahaston kantavana ajatuksena on sijoittaa pitkäjänteisesti hyviin yhtiöihin. Tämä strategia ei millään tavoin edellytä usein käytävää arvopaperikauppaa. Päinvastoin, Phoebusta hoitavan Anders Oldenburgin sanoin: ”Jokainen osakekauppa maksaa varmuudella välityspalkkioita (ja osto-/myyntihintasprediä), mutta jokainen kauppa ei lisää vaurauttamme, vaan joskus onnistumme ja joskus emme. Looginen johtopäätös tästä on mielestäni selvä: salkunhoitajan on syytä minimoida turhaa kaupankäyntiä, jotta maksimoisi osuudenomistajiensa varallisuuden.”

Indeksirahastot

Passiivinen rahastonhoito tarkoittaa useimmiten sitä, että salkunhoitaja seuraa tai mallintaa jotakin ulkopuolisen tahon laskemaa indeksiä eikä ota itse aktiivista näkemystä siitä, minkä arvopaperin voisi kuvitella tuottavan parhaiten. Arvopapereiden valinta on siis ulkoistettu indeksinlaskijalle, joka myös julkaisee valinnan periaatteet. Hallinnointipalkkioltaan edullinen indeksirahasto on sijoittajalle selkeä, läpinäkyvä ja kustannustehokas kokonaissalkun osa. Järkevästi valitun indeksin seuranta varmistaa myös hyvän hajautuksen: mikään yksittäinen osake ei pääse nousemaan liian suureksi riskikeskittymäksi.

Indeksirahastojen kiertonopeus eli kaupankäyntiaktiviteetti on useimmiten alhaisempi kuin suurimman osan aktiivisesti hallinnoiduista rahastoista. Salkunhoitajahan ostaa ja myy osakkeita silloin, kun indeksin koostumuksessa tapahtuu muutoksia eikä siis käy kauppaa siksi, että hänen arvionsa niistä sijoituskohteina muuttuisi.

(Myös osuudenomistajien merkinnät ja lunastukset aiheuttavat toki kaupankäyntiä, koska indeksirahaston varat pyritään pitämään koko ajan täysimääräisesti sijoitettuna indeksin määräämässä suhteessa. Tämän vuoksi Seligson & Co:n indeksirahastoissa on 0,1 %:n rahastoon menevä kaupankäyntipalkkio. Muiden tekemien merkintöjen ja lunastusten kaupankäynti ei siten rasita rahaston olemassa olevia sijoittajia. Merkinnät ja lunastukset vaikuttavat toki myös aktiivisissa rahastoissa, vaikka niissä onkin usein suurempien käteisosuus, jolla hoidetaan rahaston kokoon nähden pienet transaktiot. Kiertonopeusluvussa merkintöjen ja lunastusten osuus on eliminoitu.)

Suomi –rahaston indeksiin kuuluu noin 50 osaketta, jotka muodostavat noin 80 % Helsingin Pörssin markkina-arvosta, vähiten vaihdetuimmat osakkeet eivät ole mukana. Indeksiä rajoitetaan niin, että mikään osake ei nouse yli 10%:iin sekä siten, että yli 5%:in painoiset osakkeet eivät voi olla yli 40%:a indeksistä. Indeksin osakesarjat tarkistetaan puolivuosittain (kesäkuu, joulukuu), samoin osakkeiden painot (maaliskuu, syyskuu).

Viimeisimmässä katsauksessamme (2/2009) julkaistu Suomi –indeksirahaston vuosittainen kiertonopeus (42,77%) on hieman normaalia suurempi. Aiempien vuosien luvut näyttävät seuraavilta: 2008 / 22,55%, 2007 / 15,05% ja 2006 / 20,69%.

Viimeisimmällä tarkastelujaksolla indeksin koostumus on siis muuttunut hieman enemmän kuin aikaisempina vuosina. Poikkeuksellisen suuret heilahtelut yhtiöiden markkina-arvoissa viime kuukausina ovat aiheuttaneet sen, että eri indeksin laskentasäännöissä eri osakkeille asetetut painorajat ovat ylittyneet suuntaan jos toiseenkin.

Muut rahastot

Seligson & Co:n valikoimassa on myös ns. korirahastoja (Global Top 25 Brands, Global Top 25 Pharma), jotka eivät seuraa valmista indeksiä, vaan sijoittavat itse määrittelemämme osakekorin mukaisesti. Rahastojen osakkeita ei vaihdeta ilman erityisen painavia syitä ja siksi kiertonopeudet pysyvät vielä indeksirahastojakin alhaisempina. Rahastojen hajautussäännöt pitävät kuitenkin huolen siitä, että suuria riskikeskittymiä yksittäisiin osakkeisiin ei pääse syntymään.

Korkorahastoissa tulee väkisinkin arvopapereiden kiertoa niiden sisältämien velkakirjojen erääntyessä. Käytännössä tämä on kuitenkin hoidettavissa usein niin, että rahastoista tehtäviin lunastuksiin hankitaan varat myymällä juoksuaikansa lopulla olevia papereita. Pitkien korkojen rahastoissamme (Euro-obligaatio, Euro Corporate Bond) indeksiä mallinnetaan eli rahastot omistavat vain osan indeksin arvopapereista, mikä antaa myös hyvin mahdollisuuksia kiertonopeuden kurissa pitämämiseen.

Kiertonopeuden laskenta

Suomessa rahaston kiertonopeus lasketaan vähentämällä rahaston arvopapreiden ostojen ja myyntien yhteissummasta merkintöjen ja lunastusten yhteissumma (summa1). Salkun kiertonopeus on saadun luvun (summa1) suhde rahaston keskimääräiseen pääomaan tarkastelujaksolla.

Esimerkiksi kiertonopeus 100% tarkoittaa, että tarkastelujakson aktiviteetilla arvopaperit ovat vaihtuneet vuositasolla rahaston keskimääräisen pääoman verran.

Negatiivinen kiertonopeus tarkoittaa, että salkunhoitajan käymän arvopaperikaupan kokonaisvolyymi on ollut pienempi kuin merkintöjen ja lunastusten.

Kyseessä on kuitenkin nimenomaan sovittu laskentatapa, kiertonopeus ei ole mikään absoluuttinen luku. Esimerkiksi Suomessa ja Ruotsissa kiertonopeus lasketaan hieman eri tavoilla. Phoebus -rahaston vuosikirjassa Anders Oldenburg julkaisee molemmat luvut laskentatapoineen (s. 10, taulukon rivit 27 ja 28).

Kiertonopeuden merkitys

Sijoittajan kannalta tärkeää ei ole kiertonopeus sinänsä, vaan se että suurempi arvopapereiden kierto lisää rahastolta veloitettavan arvopaperikaupan kustannuksia. Todellisia lukuja ei kuitenkaan tiedetä, koska niitä ei julkais ja arviot vaihtelevat.

Seligson & Co:n rahastoissa pyritään yleisesti ottaen minimoimaan kaupankäyntikulujen osuutta, mutta on selvää että aktiivista näkemystä ottavissa rahastoissa salkunhoitajan arvio eri sijoituskohteiden tuotto-odotuksissa voi joskus olla kiertonopeuden hallintaa tärkeämpi tekijä.

Sijoittajan on myös hyvä huomata, että Seligson & Co ei ole osa mitään välitystoimintaa harjoittavaa finanssikonsernia.

Jani Holmberg