Yritysriskiä korkosalkkuun?

Olen rahamarkkinarahastonne asiakas. Yrityslainoihin sijoittavan Euro Corporate Bondin tuotto on kuitenkin tämän hetken odotusten valossa paljon rahamarkkinarahastoa parempi. Kannattaisiko jo vaihtaa siihen?

Vastaus riippuu ennen sijoittamisen tavoitteista. Jos tavoitteena on pitää käteisvarat mahdollisimman vakaassa ja turvallisessa instrumentissa, niin vastaus on helppo: pysy rahamarkkinarahastossa.

Jos taas haluat pyrkiä tällä sijoitussalkkusi osalla rahamarkkinaa hieman parempaan tuottoon ja olet valmis ottamaan siihen liittyvän riskin, niin sitten voi olla fiksua harkita hajautusta esimerkiksi rahamarkkinarahaston ja Euro Corporate Bondin kesken ja ehkä joissain tapauksissa – siis tavoitteista riippuen – jopa vaihtoa kokonaan.

Ilmaista lisätuottolounasta ei kuitenkaan korkomarkkinoillakaan tarjoilla, vaan suuremman tuoton odotuksesta maksetaan enemmällä altistumisella arvonlaskun uhalle.

Euro Corporate Bondissa on rahamarkkinaan verrattuna suurempi riski kahdella tavalla: ns. yritysriski (rahaston kauttahan lainaat rahaa yrityksille ja jos huonosti käy, niin ne eivät pysty maksamaan lainaansa takaisin) sekä korkoriski (yrityksille tätä kautta antamasi lainat ovat rahamarkkinarahaston korkopapereita pidempiaikaisia, jolloin lisääntyy riski siitä, että yleinen korkotaso laina-aikana nousee ja siten salkussasi olevien vähempikorkoisten papereiden arvo laskee). Rahaston tällä hetkellä rahamarkkinaa parempi tuotto-odotus heijastelee juuri näitä riskejä.

Etenkin instituutiosijoittajilla on usein selkeästi määritellyin hajautusperustein rakennettu erillinen korkosalkku. Jos sen strategiaan sopii pidempien euromääräisten yrityslainojen suurempi painottaminen nyt kun niiden juokseva tuotto-odotus on lyhyitä korkoja korkeampi, on selkeä ja kustannustehokas Euro Corporate Bond ilman muuta erinomainen väline hajautusajatusten käytännön toteutukseen.

Yksityishenkilöiden on usein fiksua miettiä käteisen osuus ennen muuta puskurina tai kassana, joka on luontevinta määritellä euroissa: ”haluan, että minulla on aina vähintään xx euroa sijoitettuna mahdollisimman turvallisesti ja likvidisti”. Nämä varat sopivat mainiosti rahamarkkinarahastoon ja lisäriskiä kannattanee ottaa ennen muuta sijoituksissa, joissa riskinotosta voi saada mahdollisimman hyvän korvauksen. Osakesijoitusten pitkän aikavälin tuotto-odotus on suurempi kuin korkosijoitusten ja siten monille sopii sijoitussuunnitelma, jossa on riittävä ”vararahasto” ns. pahan päivän varalle ja sen lisäksi hyvin hajautettu pitkäjänteinen osakesalkku.

Päätöksenteon puitteita voi ehkä konkretisoida, jos miettii miksi alun perin sijoitti Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA:han. Seuraavassa joitakin vaihtoehtoja ja niistä seuraavia toimenpidesuosituksia.

• Etsin mahdollisimman turvallista paikkaa käteisvaroilleni.
  Hyvä, pysy rahamarkkinarahastossa.
• Halusin turvallisen paikan käteisvaroilleni alhaisilla kustannuksilla ja hyvällä likviditeetillä.
  Mainiota, pysy rahamarkkinarahastossa.
• Olin sijoittaessani sitä mieltä, että käteisen tyyppinen rahamarkkinarahasto tarjosi silloin parhaan riski-/tuottosuhteen. Haluan kuitenkin tehdä uusia arvioita aina korkomarkkinoiden tilanteen muuttuessa.
  Selvä peli. Jos arviosi osoittaa nyt, että jokin muu vaihtoehto kuin lyhyet korot (esim. Euro Corporate Bond) on riski-/tuottosuhteeltaan parempia nimenomaan tulevaisuudessa, niin lienee valitsemasi strategian mukaista vaihtaa siihen. Onnea matkaan!
  (P.S. Harkitsethan ns. nollasta sataseen vaihdon lisäksi myös sitä asteittaista harkittua hajauttamista?)
• Rahasto oli tietolähteen XX mukaan vertailuryhmänsä kärkirahasto.
  Ymmärrän. Tätä kirjoitettaessa monista erityisesti yritysriskiä sisältävistä lyhyenkin koron lainapapereista saa kohtuullisen hyviä korkoprosentteja. Jos siis tavoittelet nimenomaan tätä riski-/tuottosuhteen ulottuvuutta (etkä luottoriskiä), niin Euro Corporate Bondia parempi vaihtoehto lienee jokin aktiivisesti hallinnoitu lyhyen koron rahasto. Näitä ei kuitenkaan löydy meidän valikoimistamme, vaan minun on neuvottava kääntymään jonkin muun palveluntarjoajan puoleen. Melko varmasti joku aktiivisista lyhyen koron salkunhoitajista onnistuu esimerkiksi seuraavan vuoden tilastoissa paremmin kuin meidän passiivinen ja konservatiivinen rahamarkkirahastomme – valitettavasti ainakaan allekirjoittaneella ei ole mitään tietoa siitä kuka. Valintaa vaikeuttaa se, että se pitäisi tietää nimenomaan etukäteen– sijoituskohteen valitseminen historiallisen tuoton perusteella ei kovin usein kannata.
• Rahamarkkina AAA kuuluu olennaisena osana varallisuuteni hoitoa ohjaavaan sijoitussuunnitelmaan, muodostaen vararahaston ja ns. käyttövarallisuuden kassan.
  Erinomaista! Pysy suunnitelmassasi.

Ari Kaaro