Tuotto-odotukset ylioptimistisia?
Suuri sijoitusguru Warren Buffett väittää Talouselämä -lehden artikkelin mukaan, että osakkeet eivät voi tuottaa lähes 10 % vuodessa, vaikka yleisesti niin uskotaan. Mikä on Seligson & Co:n mielipide? Pitäisikö sittenkin ryhtyä passiivisen sijoittamisen sijasta spekuloimaan aktiivisesti, jotta olisi edes jokin mahdollisuus saavuttaa hyvä sijoitustulos?
Varmaksi osakesijoitusten tulevia tuottoja ei tiedä kukaan, ei edes Warren Buffett.
Mitä todennäköisimmin hän on kuitenkin tapansa mukaan oikeassa, monestakin syystä. Elämme 1900-luvun tasoa matalamman inflaation maailmassa, joten osakemarkkinat tuottavat sen vuoksi nominaaliprosentteina aiempaa vähemmän, vaikka reaalituotto (eli osakkeiden riskipreemio) säilyisikin viime vuosisadan tasolla. Niin se tuskin tekee.
Osakemarkkinoiden tuotto seuraa koko lailla yritysten voittojen kehitystä. Yritysten voittojen kehitys taas koko lailla seuraa kansantalouksien kasvua eikä yritysten voittojen osuusbruttokansantuotteesta voi määrättömiin kasvaa samaan tahtiin kuin se on viime vuosina tehnyt.
Buffettin sanat on hyvä ottaa vakavasti myös siinä mielessä, että missään nimessä ei kannata laskea tulevaa toimeentuloaan sen varaan, että saisi osakemarkkinasijoituksista varmuudella jonkin tietyn jatkuvan tuoton. Erilaisten tuottoskenaarioiden huomioiminen on ilmaan muuta osa älykästä riskienhallintaa.
Itse asiassa juuri siinä olikin Buffettin esittämien ajatusten ydin: monien yritysten eläkesäätiöiden odotukset siitä mitä nykyinen sijoitussalkku tuottaa ovat hyvin optimistia etenkin kun ottaa huomioon, että yhtälön toisella puolella on hyvinkin varmaksi tiedossa olevia vastuita, joiden kattamiseen riittää vain erittäin hyvä tuotto-odotuksen jatkuva toteuma.
Osakemarkkinoiden tulevia tuottoja arvioivan kannattaa muistaa Herb Steinin lentävä lause: If something cannot go on forever, it will stop* sekä ajatuksella perehtyä Myron Gordoninklassikkoon ”The Investment, Financing, and Valuation of the Corporation” – vuodelta 1962 eli jo ajalta ennen allekirjoittanutta.
Sitten kysymyksen toiseen osaan. Olipa osakemarkkinoiden pitkän aikavälin toteutuva tuotto sitten mitä tahansa, niin varmimmin sen saa kun sijoittaa passsiivisesti ja alhaisin kustannuksin. Siitä on myös Buffett yhtä mieltä. Samassa Talouselämän referoimassa katsauksessaan hän nimittäin kirjoittaa olevan selvää että
1) sijoittajat ryhmänä saavat markkinoiden keskimääräisen tuoton
2) passiiviset sijoittajat saavat juuri passiivisuutensa ja siten pienten
kulujen ansiosta hyvin lähelle keskimääräisen tuoton
3) aktiivisten sijoittajien kokonaiskustannukset ovat paljon korkeammat,
joten he ryhmänä jäävät keskiarvotuotolle selvästi enemmän**
Toki jotkut aktiiviset sijoittajat saavat pitkälläkin aikavälillä passiivisia paremman tuoton, mutta miten voisi etukäteen tietää ketkä? Aiheesta enemmän muun muassa videoblogissamme otsikolla ”Aktiivinen vai passiivinen”.
Asiaan liittyy myös hyviä uutisia. Monet tutkimukset osoittavat, että sijoittajien saama tuotto on yleensä ollut huomattavasti alhaisempi kuin markkinoiden tuotto. Jos sijoittajat hoitavat nykyisiä salkkujaan aiempaa kustannustehokkaammin, voivat he siten ”ottaa kiinni” hyvinkin kohtuullisen osan siitä tuotosta mitä markkinoiden mahdollisesti alhaisempana kokonaistuottona menettävät. Tässä ei sitä paitsi olla markkinoiden armoilla: siirtymisen kustannustehokkaampaan sijoittamiseen voi omalla päätöksellään valita!
Ari Kaaro
* Jos jokin ei voi jatkua ikuisesti, se loppuu aikanaan.
** Kannattaa ehdottomasti lukea Buffettin ajatukset hänen omasta tekstistään, esim. tästä.
Huom! Samasta aiheesta, tosin hieman eri näkökulmasta, myös PhoebusBlogissa.