Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 19/17: NR/pankit

Phoebus   |     12.5.2017   

1. Nokian Renkaat ilmoitti taannoin, että sen uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Alkon nykyinen tj. Hille Korhonen kesäkuun alusta lukien. Millaisia ajatuksia tämä sinussa herättää? Katsauksessa 4/16 viittasit osakkeen korkeaan riskiin ja toisaalta suureen potentiaaliin ja totesit lopuksi, että kysymysmerkeistä suurin on, millainen uusi toimitusjohtaja yhtiölle löytyy. Rohkenetko nyt päivittää näkemystäsi yhtiöstä?

On aivan liian aikaista arvioida toimitusjohtajaa, joka ei ole vielä tehtävässään edes aloittanut. Yhtiön sisältä tulevia toimitusjohtajia voi yleensä alkaa arvioida noin kahden vuoden jälkeen, yhtiön ulkopuolelta tulleita ehkä noin neljän vuoden jälkeen. Tässä tapauksessa uusi toimitusjohtaja tulee ulkopuolelta, mutta tuntee yhtiötä jonkin verran, kun on istunut 10 vuotta sen hallituksessa. Operatiivisesti hän joutuu kuitenkin aloittamaan nollasta, joten alkaisin arvioida hänen aikaansaamisiaan ehkä noin kolmen vuoden päästä.

Pidän hieman erikoisena, että 4.400 ihmistä työllistävästä, erinomaisesti vuosikausia menestyneestä yhtiöstä ei löydy toimitusjohtajan seuraajaa yhtiön sisältä. Se on mielestäni aika iso miinusmerkki yhtiön hallitukselle, jonka tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa johdon jatkuvuus. Mutta tämä ei suinkaan ole vain Nokian Renkaiden ongelma, vaan hyvin yleinen ongelma lähes kaikissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä (toisin kuin USA:ssa). En tiedä miksi.

2. Miten näet Wells Fargon ajoitusmielessä?

Ajoitusta en osaa, en markkinoiden ajoitusta enkä yksittäisten yhtiöiden ajoitusta, joten siitä on turha minulta kysyä. En kylläkään usko, että kukaan muukaan sitä osaa, mutta kuulun siis niihin, jotka eivät edes yritä esittää osaavansa.

Wells Fargoa en juuri tunne, joten en valitettavasti osaa kommentoida sitä myöskään pitkäjänteisenä sijoituskohteena. Yleisellä tasolla uskoisin, että se on hyvä pankki, jonka toimintakulttuuri tosin näyttää kaipaavan vähän päivittämistä (jonka osoittaa viimevuotinen olemattomista pankkitileistä syntynyt skandaali).

Pankkeja osaan kommentoida. Olen katsonut niitä sijoituskohteina yli 25 vuotta, olen lähes koko työurani ollut pankin, pankkiiriliikkeen tai sijoituspalveluyrityksen palveluksessa ja olen tehnyt pankeille hieman konsulttitöitä varsinaisen työni ohessa. Olen oppinut yhden asian – ulkopuolisen tarkkailijan on lukujen perusteella täysin mahdotonta ymmärtää, onko pankki hyvin vai huonosti hoidettu. Sen näkee ainoastaan pankin yrityskulttuurin kautta (eikä silloinkaan voi olla siitä sataprosenttisen varma).

Pankkien valvonta on toki tiukentunut paljon viime vuosina ja sen seurauksena pankkien julkaisemien lukujen määrä on moninkertaistunut. Vielä vuonna 2000 esimerkiksi Handelsbankenin vuosikertomus oli ”vain” 90 sivua. Viime vuonna se oli 223 sivua, jonka lisäksi pankki julkaisi erillisen 84 -sivuisen riskiraportin sekä 59 –sivuisen kestävän kehityksen raportin. Lukupaketti on siis yli nelinkertaistunut mutta väitän, että se ei sisällä yhtään enempää oleellista tietoa kuin 17 vuotta sitten. Pikemmin päinvastoin.

Anekdoottina kerrottakoon, että 1980-luvulta lähtien, aina kun jossain päin maailmaa on ollut kriisi, muutamat pankit ovat onnistuneet siinä sössimään. Joka kriisissä ainakin Citigroup, UBS, Deutsche Bank sekä muutama paikallinen saksalainen ja ranskalainen pankki ovat hävinneet rahaa. Sen sijaan esimerkiksi Goldman Sachs on useimmiten selvinnyt hyvin. Vastaavasti, aina kun Pohjoismaissa on ollut kriisi, suurimmat häviäjät ovat jostain syystä olleet SEB ja Swedbank, kun taas Handelsbanken on yleensä pärjännyt paremmin. Kun näitä pankkeja vertaa hyvinä aikoina lukujen perusteella, eroja ei juuri näy, mutta silti kriiseissä ongelmat kertyvät samoille tahoille. Se kertoo minusta paljon eri pankkien toimintakulttuurien eroista.

Toisena anekdoottina, yritin kymmenisen vuotta sitten katsella pienehköjä tanskalaisia pankkeja, joita on pörssissä pari tusinaa. En sijoitusmielessä, vaan lähinnä katsoakseni, miten Handelsbanken pärjää niihin verrattuna. Luulin löytäneeni kolme hyvää pankkia (Roskilde Bank, Vestjysk Bank ja Grönlandsbanken) ja yhden erittäin huonon pankin (Amagerbanken). Muutama vuosi myöhemmin identifioimani huono pankki oli konkurssissa. Mutta – myös identifioimistani ”hyvistä” pankeista yksi (Roskilde) oli konkurssissa ja toinen (Vestjysk) oli valtion vahvassa ohjauksessa! Kolmas arvioni sentään osui, Grönlandsbanken läpäisi pankkikriisin yhtä hyvin kuin Handelsbanken ja Aktia, siis valovuotta Nordeaa, SEBiä, Swedbankenia ja Danske Bankia paremmin. Opimme tästä, että pankkien analysointi ei ole helppoa (ainakaan ei minulle).

Opin tämän itse asiassa jo 15-20 vuotta sitten eräältä paljon minua kokeneemmalta vakuutusyhtiön sijoitusjohtajalta. En vain silloin häntä uskonut (onneksi pistin silti neuvon korvan taakse). Pankeissa ja vakutusyhtiöissähän on paljon yhteistä siinä mielessä, että kummankin kirjanpito perustuu täysin toiveisiin tulevasta (pankissa luottotappioista ja vakuutusyhtiössä korvauksista), ei niinkään faktaan. Siksi kummassakin toimintakulttuuri on paljon tärkeämpi kuin luvut.

Siksi kynnykseni sijoittaa vain vähän tuntemiini pankkeihin on hyvin korkea. Omistimme aikoinaan State Street -arvopaperisäilytyspankin osakkeita, mutta tein siinä(kin) virheen, kun en tunnistanut sen taseen ulkopuolisia riskejä. Wells Fargo on todennäköisesti hyvä pankki – onhan se Berkshire Hathawayn suurimpia sijoituskohteita ja Warren Buffett yleensä tietää mitä tekee – mutta minulla ei ole mitään suunnitelmia ostaa sitä Phoebukseen.


PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja