Vko 17/13: Jatkuvuus
[25.4.2013] Anders Oldenburg

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

 

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta viikon aikana saamiini kysymyksiin (yleensä )  perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

 

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

 

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän Blogiin.

 

Halutessanne voitte keskenänne kommentoida Blogissa käsiteltyjä aiheita viestin lopussa olevan ”Lisää kommentti” –linkin kautta, kunhan teette sen avoimesti omilla nimillänne. En puutu keskusteluun, enkä vastaa sitä kautta esitettyihin kysymyksiin - lähettäkää siis minulle osoitetut kysymykset sähköpostiini. Jos keskustelua ei käydä avoimesti omilla nimillä, tulen poistamaan kommentoinnin mahdollisuuden.

 

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

 

Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 10. toukokuuta.

 

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa 1. marraskuuta 2007 alkaen, MiFID-direktiivin astuttua voimaan. Vaikka Seligson & Co:lla toki on neuvontatoimilupa, tässä Blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin, oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

 

Seligson & Co:lla on myös sijoitusneuvontapalvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Siitä antaa lisätietoja esimerkiksi Jarkko Niemi:

http://www.seligson.fi/suomi/yritys/henkilosto/varainhoito/jarkko_niemi.htm

 

 

Ystävällisin terveisin,

 

Anders Oldenburg, CFA

salkunhoitaja

 

 

 

 

1. Haluaisin kysyä mielipidettäsi siitä, että jos minulla on tavoitteena kuukausisäästää salkkuun seligsonin indeksi/aktiivi -rahastoja suhteessa xx/yy % ainakin seuraavat 40 vuotta ja suurin osa aktiivisesta rahastoista on Phoebuksessa, niin voinko mielestäsi luottavaisin mielin noudattaa sijoitussuunnitelmaa tältä pohjalta? Eli että Phoebuksen sijoitustyyli jatkuisi edes suunnilleen samanlaisena? Ymmärrän hyvin, että sinun on vaikea vastata oman salkunhoitajaurasi jälkeisiin asioihin, mutta mikä on mielipiteesi?

 

 

Jos suhtaudut luottavaisin mielin nykyiseen salkunhoitajaan, niin voit mielestäni säästää luottavaisin mielin Phoebukseen, oli aikahorisonttisi mikä tahansa (kunhan se on pitkä – Phoebus on tarkoitettu nimenomaan pitkäjänteisille sijoittajille).

 

Phoebus ei ole kovin hajautettu rahasto, joten sen osuus kokonaissalkusta on syytä pitää melko pienenä. Olen itse tähän sääntöön poikkeus, lähes kaikki listatut osakesijoitukseni ovat Phoebuksessa, mutta se johtuu vain siitä, että olen rahaston salkunhoitaja. Jos en omilla rahoillani uskoisi itseeni, miksi kukaan muukaan sijoittaisi rahastoon?

 

Loppukysymyksesi voi ehkä jakaa kolmeen osaan: 1) kuinka kauan minä aion jatkaa Phoebuksen salkunhoitajana; 2) mitä Phoebukselle sitten tapahtuu; ja 3) voiko se aiheuttaa sijoittajalle jotain vero- tai muita seuraamuksia?

 

Lyhyet vastaukset ovat: 1) en tiedä, toivottavasti vuosia, mutta varmuudella en 40 vuotta; 2) en tiedä, eikä sillä oikeastaan ole mitään merkitystä; ja 3) veroja joudut varmasti joskus maksamaan, etkä voi niitä suunnitella.

 

- - -

 

Ensimmäisen ja toisen kysymyksen osalta viittaan parin viikon takaiseen blogiin 13/13. Kuten siinä totesin, aktiivisen rahaston salkunhoitajan vaihtuessa sijoittajalla on aina edessään uusi päätös: joko myydä rahasto tai ”ostaa” se uudestaan, jos aikoo sen pitää. Tämä pätee aina. Poikkeuksetta. Joka ikinen kerta.

 

Ainoat poikkeukset sääntöön, että sijoitat salkunhoitajaan – et vain rahastoon – ovat indeksirahastot, piiloindeksirahastot ja sijoitustiimien hoitamat rahastot, jotka ovat lähes poikkeuksetta piiloindeksirahastoja. Aidosti aktiivisiin rahastoihin sääntö pätee aina.

 

Syy on yksinkertaisesti se, että kahta samanlaista sijoittajaa ei ole olemassa. Vaikka rahastoyhtiö väittäisi, että rahastolla on sama sijoitustyyli uuden salkunhoitajan alaisuudessa, se ei kerro yhtään mitään. Sinun on itse analysoitava uskotko uuteen salkunhoitajaan, vai etkö usko.

 

Maailman aikoinaan suurimman aktiivisen rahaston, Fidelity Magellanin omistajat saivat huomata tämän hyvin selvästi, jos ostivat rahastoa sen kulta-aikoina, Peter Lynchin ollessa salkunhoitajana. Hänen alkuaikoinaan Magellan pärjäsi loistavasti (hänen loppuaikoinaan huonommin), ja sittemmin se on usean salkunhoitajan alaisuudessa pärjännyt vaihtelevan huonosti, kunnes siitä tehtiin piiloindeksirahasto. Sen jälkeen se on luonnollisestikin pärjännyt tasaisen huonosti. Ehkä siksi se ei enää ole maailman suurin rahasto, vaan on kutistunut 110 miljardista dollarista (vuonna 2000) reiluun 12 miljardiin dollariin maaliskuun 2013 lopussa.

 

Rationaalinen Magellanin omistaja olisi vakavasti harkinnut rahaston myyntiä vuonna 1990 Peter Lynchin lähtiessä, vuonna 1992 hänen seuraajansa Morris Smithin lähtiessä, vuonna 1996 hänen seuraajansa Jeffrey Vinikin lähtiessä, vuonna 2005 hänen seuraajansa Robert Stanskyn lähtiessä ja vuonna 2011 hänen seuraajansa Harry Langen lähtiessä.

 

Keskimäärin olisit siis Magellanin tapauksessa joutunut päättämään myydäkö vai ”ostaako uudelleen” rahastoa noin viiden vuoden välein (Lynch toki hoiti sitä 13 vuotta). Se lienee melko tavanomainen aikajänne. Käytin Magellania esimerkkinä, koska se on maailman tunnetuimpia rahastoja ja löysin helposti sen tiedot. En siksi, että salkunhoitaja olisi vaihtunut poikkeuksellisen usein.

 

- - -

 

Jos päädyt myymään rahasto-osuutesi, mitä se tarkoittaa?

 

Olettaen, ett olet omistanut rahastoa 20-30 vuotta, sijoituksesi on todennäköisesti voitolla ja joudut maksamaan myyntivoitosta veroa. Se ei ole suuri katastrofi. Jouduthan joka tapauksessa joskus maksamaan verot. Niitä lykkäämällä voi toki parantaa nettotuottoja, mutta alhaisten korkojen maailmassa sillä ei ole kovin suurta merkitystä. Joskus lykkääminen voi olla huonokin asia, kuten monet sijoittajat varmasti huomasivat pääomaverojen viimeksi noustessa.

 

Verojen suhteen on ennen kaikkea syytä huomata, että emme voi millään tietää, miten myyntivoittoja verotetaan 20-30-40 vuoden päästä. Verohallinnon pieni kirjanen Suomen verotuksen historiasta on tässä oivallista luettavaa.

 

En usko, että maksaisit tulevaisuudessa verosi lehmillä tai kanoilla enkä usko, että maksaisit ne valtion sijasta maanomistajalle, mutta muilta osin tulevaisuus lienee menneisyyden kaltainen, eli käänteitä täynnä.

 

Lähihistoriasta opimme, että verotus muuttuu tuuliviirin tavoin, joko seuraavan tai viimeistään sitä seuraavan hallituksen astuessa remmiin (nykyisellä hallituksella on kai Suomen ennätys U-käännöksen nopeudessa, laskettuaan ensin listaamattomista yhtiöistä verottomasti nostettavien osinkojen määrää 90.000 eurosta 60.000 euroon ja sitten vain pari vuotta myöhemmin nostettuaan se takasisin 150.000 euroon, mutta se lienee poikkeus). Mitään johdonmukaisuutta verotuksen suurissa linjanvedoissa ei ole ollut.

 

Jos siis huolesi koskee esimerkiksi sitä, että rahastoa myydessäsi et enää pääsisi hyötymään yli 10 vuotta omistetun omaisuuden 40% hankintameno-olettamasta, huolesi on minusta turha. Todennäköisyys, että sama hankintameno-olettama olisi enää 40 vuoden päästä olemassa on pieni.

 

Miksi? Eikö nykymalli ole paras arvaus tulevaisuudestakin? Kyllä varmasti, mutta skenaarioita on kymmeniä ellei satoja, eikä johdonmukaisuutta, jonka perusteella voisit päätellä eri skenaarioiden todennäköisyyksiä siis ole. Voit mallintaa tämän vaikkapa niin, että 99 verotusvaihtoehdosta 40 vuoden päästä nykymallin todenäköisyys on kaksi kertaa suurempi kuin jokaisen muun vaihtoehdon. Se tarkoittaisi, että tulojasi verotetaan silloin nykymallilla vain 2% todennäköisyydellä ja 98% varmuudella järjestelmä olisi toinen (lukuihin ei kannata hirttäytyä, mutta esimerkki kertoo logiikan).

 

Tiedämme siis lähes varmasti, että meillä ei ole hajuakaan mitä veroja kymmenien vuosien päästä myyntivoitoistamme – tai muista tuloistamme - maksamme. Siksi pitkäjänteisten sijoitusten optimointi nykyverotuksen pohjalta on joko hyödytöntä (likvideissä sijoituksissa) tai peräti vaarallista (jäädytetyissä sijoituksissa, kuten eläkevakuutuksissa).

 

- - -

 

Sen tiedät varmasti, että rahasi eivät häviä mihinkään. Salkunhoitajan vaihtuessa tai verotuksen muuttuessa voit aina myydä rahasto-osuutesi, ja saat täsmälleen oman osuutesi koko rahaston varoista.

 

Luottavaisin mielin voit siis mielestäni ilman muuta jatkaa sijoitussuunnitelmasi noudattamista. Mutta älä pysy luottavaisena kun salkunhoitaja vaihtuu jossain omistamassasi aktiivisessa rahastossa, äläkä perusta sijoitussuunnitelmaasi siihen, ettei verotus tulevaisuudessa muuttuisi.

 

.




Takaisin

Lähetä tämä sivu kaverille linkkinä