Phoebus  keyboard_arrow_down

Vko 50/16: Exel/spekulointi

Phoebus   |     9.12.2016   

1. Blogisi on tosi mainio juttu. Luen sitä mieluummin kuin menen hammaslääkärille.

Exelistä tuli mieleen kysyä, kun tunnet yrityksen hyvin. Luin kirjoituksesi 10/16. Se oli aika kriittinen mielestäni, ja olet kuitenkin hiljalleen lisännyt puulaakia salkkuumme. Mikä tekee tästä firmasta alallaan hyvän? Millaiseksi arvioit turvamarginaalin? Olikohan viimeinen yrityskauppa loistava, ei ainakaan ihan edullinen? Salkkupainohan on kuten sanoit silti aika pieni.

Olet aivan oikeassa siinä, että maaliskuun kirjoitukseni oli vähän yksipuolinen. Halusin siinä keskittyä sijoituksemme riskeihin. Varsinkin näissä hyvin pitkään omistamissamme yhtiöissä en aina muista toistaa kaikkia eri sijoitukseen liittyviä näkökulmia. Olemme omistaneet Exeliä 15 vuotta ja olen esitellyt firman viisi kertaa neljännesvuosikatsauksissamme 4/20012/20053/20081/2011 ja 1/2014. Seuraava esittely tulee katsauksessa 1/2017, jos en sitä ennen osta meille jonkin uuden suomalaisen yhtiön osakkeita.

Exel Compositesin suurin hyvä puoli on minusta se, että kaikki tuotteet ovat erikseen räätälöityjä kullekin asiakkaalle. Siten asiakassuhde on pitkäaikainen (se kestää käytännössä asiakkaan lopputuotteen elinkaaren verran) ja myynti ei perustu ainoastaan hintaan vaan ennen kaikkea sovellusosaamiseen. Suorat kilpailijat ovat Exeliä pienempiä, joten voisi olettaa, että Exelin sovellusosaaminen on toimialan huipppuluokkaa. Riskit mainitsin jo blogissa.

Oliko Kiinan yrityskauppa kallis vai ei nähdään 3-5 vuoden päästä. Periaatteessa en pidä hintaa (7x liiketulos) kovin korkeana. Erityisesti tässä tapauksessa, kun 8,8me yrityskauppa tarkoittaa, että Exel välttyy tekemästä itse 4,5me investoinnin.

Asian voi nähdä niinkin, että reilun neljän miljoonan euron ”lisähinnalla” (suhteessa oman uuden tehtaan rakentamiseen) yhtiö saa reilun miljoonan euron liikevoiton heti alusta alkaen sen sijaan, että uusi tehdas tekisi muutamia vuosia tappioita ylösajovaiheessa. Mutta kaikki tietysti riippuu siitä, kuinka kannattavana ostettu firma pysyy ja kuinka nopeasti se kasvaa.

Olen hieman lisännyt Exeliä, kuten totesit. Se on silti edelleen neljänneksi pienin sijoituksemme, vain 2,5% painolla.

2. Olen huomannut ettet näe makrotaloudella olevan mitään merkitystä sijoitusstrategiallesi. Olen kuitenkin viime aikoina yrittänyt tutustua niin sanottuun Global Macro -sijoitusstrategiaan. Global macro hedgerahastot eivät varmasti ole paras verrokki Phoebukselle, sillä he sijoittavat ja spekuloivat myös monilla muillakin kohteilla kuin osakkeilla. Miten suhtaudut tähän GM lähestymistapaan?

Asia on juuri kuten oletat, Phoebuksella ei ole mitään tekemistä Global Macro –rahastojen kanssa. Itse asiassa ne ovat melkein niin kaukana toisistaan kuin vain voi olla.

Makrotalouden ennustaminen ei kuulu repertuaariini. En sitä osaa enkä usko, että siitä olisi sijoittamisen kannalta mitään hyötyä, vaikka sen osaisinkin. Toki taloudellinen ympäristö on yhtiöillemme tärkeä, mutta mitään suoraa, luotettavaa korrelaatiota talouskasvun ja osakekurssien välillä ei ole olemassa.

Global Macro –strategioista en tiedä oikeastaan mitään. Sen toki tiedän, että kyse on nimenomaan spekuloinnista eikä sijoittamisesta, aivan kuten itsekin toteat. Tyypillisesti nämä hedge-rahastot ostavat ja myyvät lyhyeksi kaikenlaisia hyödykkeitä: valuuttoja, raaka-aineita, osakkeita, luottoriskiä jne. Usein johdannaisten avulla, jotta positioihin voidaan rakentaa suuri vipuvaikutus. Niiden riskit ovat siksi yleensä erittäin suuret.

Spekuloinnissa on se huono puoli sijoittamiseen verrattuna, että keinottelija voi hyötyä vain muiden keinottelijoiden kustannuksella. Esimerkiksi raaka-aineethan eivät itsessään tuota mitään, niiden hinnat vain heiluvat. Sijoittaja sen sijaan hyötyy sijoituskohteensa ”aidosta tuotosta”, siis vaikkapa yhtiönsä osingoista, metsänsä kasvusta tai kiinteistönsä vuokrista, eikä ole riippuvainen siitä, että joku toinen tekisi huonoja kauppoja, jotta itse voisi tienata rahaa. Aito sijoitus tuottaa, vaikka sitä ei koskaan myisi.

Siten on selvää, että myöskään Global Macro –rahastoissa ei voi olla vain voittajia. Päinvastoin, rahastojen kulut ovat usein korkeita ja koska ”aito tuotto” on korkeintaan korkotuoton suuruinen, rahastoissa on paljon enemmän häviäjiä kuin voittajia. Mutta suurten riskien takia tuottojen hajonta on erittäin iso ja harvat voittajat saattavat voittaa paljon ja tulla kuuluisiksi. Lukumääräisesti paljon useammista häviäjistä talouslehdet harvoin kirjoittavat sankaritarinoita.


PhoebusBlogista

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta saamiini kysymyksiin (yleensä) perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän blogiin.

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

Tässä blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin siksi, että oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

Asiakaskohtaiseen neuvontaan Seligson & Co:lla on varainhoidon palveluita, jotka ovat maksullisia ja edellyttävät erillistä sopimusta. Lisätietoja ja yhteyshenkilöt tästä.

Ystävällisin terveisin,

Anders Oldenburg, CFA
salkunhoitaja