Vko 32/13: Osingot
[9.8.2013] Anders Oldenburg

Hyvät Phoebuksen osuudenomistajat,

 

Vastaan näillä sivuilla sijoittajilta viikon aikana saamiini kysymyksiin (yleensä)  perjantaisin. Yritän ryhmitellä kysymykset niin, että Phoebuksen kannalta mielestäni olennaisimpiin vastaan ensin. Näin keskustelun seuraaminen on toivottavasti helpompaa.

 

Muistakaa, että tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hoidan teidän rahojanne, joten teillä on oikeus kysyä kaikesta, joka mieltänne askarruttaa. Toivon, että te myös käytätte tätä oikeuttanne. Arapaho-intiaanien sanoin: “If we wonder often, the gift of knowledge will come.”

 

Kysyä voitte sähköpostitse. En vastaa anonyymeihin kysymyksiin. Sen sijaan kysyjät säilyvät vastauksissani kaikki anonyymeinä. Siksi otan näihin viesteihin mukaan myös joitakin sellaisia kysymyksiä, joita kysyjä ei välttämättä ole tarkoittanut tähän Blogiin.

 

Halutessanne voitte keskenänne kommentoida Blogissa käsiteltyjä aiheita viestin lopussa olevan ”Lisää kommentti” –linkin kautta, kunhan teette sen avoimesti omilla nimillänne. En puutu keskusteluun, enkä vastaa sitä kautta esitettyihin kysymyksiin - lähettäkää siis minulle osoitetut kysymykset sähköpostiini. Jos keskustelua ei käydä avoimesti omilla nimillä, tulen poistamaan kommentoinnin mahdollisuuden.

 

Otan mielelläni vastaan kehitysehdotuksia.

 

Vastaan seuraavan kerran kysymyksiinne perjantaina 16. elokuuta.

 

Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa 1. marraskuuta 2007 alkaen, MiFID-direktiivin astuttua voimaan. Vaikka Seligson & Co:lla toki on neuvontatoimilupa, tässä Blogissa esittämäni ajatukset eivät ole sijoitusneuvoja. Ensinnäkin, oikea neuvo riippuu jokaisen sijoittajan taloudellisesta tilanteesta. Toiseksi, en tässä syvenny käsittelemiini aiheisiin läheskään sillä tarkkuudella kuin varsinaisessa neuvonnassa pitää tehdä.

 

Seligson & Co:lla on myös sijoitusneuvontapalvelu, joka on maksullinen ja edellyttää erillistä sopimusta. Siitä antaa lisätietoja esimerkiksi Jarkko Niemi:

http://www.seligson.fi/suomi/yritys/henkilosto/varainhoito/jarkko_niemi.htm

 

 

Aurinkoista kesää toivottaen,

 

Anders Oldenburg, CFA

salkunhoitaja

 

 

 

 

1. Mainitsit tuoreimmassa rahastokatsauksessa, että Phoebukselle tuli vajaat 400t euroa osinkoja kakkoskvartaalilla. Rahastossa on 27 miljoonaa pääomaa, joten osinkoja tuli noin 1,5 prosenttia.

 

Omistan jonkin verran osakkeita ja 1,5 prosentin osinkosuhde tuntuu aika matalalta. Kirjautuuko osinkoja myös muille kvartaaleille, vai mikä tätä selittää?

 

 

Hyvä huomio! On mukavaa nähdä, että osuudenomistajat jaksavat tutustua omistamaansa rahastoon perinpohjin.

 

Lyhyesti vastaus on juuri kuten ounastelet. Kerroin ensimmäisen neljänneksen katsauksessamme, että saimme osinkoja 380.000e, joten noin puolet osingoista tulivat jo silloin. Osinkohan muuttuu rahaston kannalta käteiseksi heti kun se irtoaa, eikä vasta kun se joskus pankkitilille maksetaan. Phoebuksen osinkotuotto on siis reilut 3%.

 

- - -

 

Tarkka vastaus on hieman pidempi.

 

Ensinnäkin jätin arvioluvuistani pois amerikkalaisilta yhtiöiltämme neljänneksittäin saamamme ”säläosingot”, jotka eivät kokonaisuuden kannalta ole kovin merkittäviä. Rahaston kirjanpito osoittaa, että todellisuudessa saimme ensimmäisellä vuosipuoliskolla tilille tarkalleen 808.555 euroa osinkoja.

 

Toiseksi, sinun on huomioitava, että rahasto on vuoden aikana jatkuvasti kasvanut, myös yhtiöiden osinkojenjaon jälkeen, joten et voi suoraan verrata saatuja osinkoja kesäkuun lopun rahaston varallisuuteen laskiessasi osinkotuottoa. Lisäksi sinun on huomioitava, että rahaston kassa ei kerrytä osinkoja (vaan korkoa).

 

Kun laskemme Phoebuksen osinkotuotot tämän päivän osakemäärillä, osinkosumma olisi 891.000 euroa, joka tämän päivän osakekursseilla tarkoittaisi 3,37% osinkotuottoa. Tästä luvusta suomalaisten osakkeidemme osinkotuotto on 4,47% ja ulkomaisten osakkeidemme tuotto on 2,10%.

 

Kolmanneksi, sinun on huomioitava ulkomaisten osinkojen lähdeveron vaikutus. Mainitsemani luvut sisältävät bruttomääräiset lähdeverot, jotka amerikkalaisten ja ruotsalaisten yhtiöidemme osinkojen osalta ovat 15%, saksalaisen yhtiömme osalta 26,375% ja ranskalaisen yhtiömme osalta 30%.

 

Ulkomaisten yhtiöidemme bruttomääräinen osinkotuotto on siten 2,56% ja Phoebuksen kaikkien yhtiöiden keskimääräinen brutto-osinkotuotto on 3,58%.

 

Eri maiden osalta lopullinen verokohtelumme eroaa paljon. USA:n osalta tilanne on selkein, koska alustavasti peritty 15% lähdevero on myös lopullinen vero. Ruotsin osalta, joka Phoebukselle on tärkein ulkomainen markkina, lopullisen verotuksen pitäisi olla nolla, eli tulemme mitä todennäköisimmin saamaan kaikki lähdeverot takaisin. Saimme alkuvuonna takaisin 20.300 euroa vuonna 2012 perittyjä ruotsalaisia lähdeveroja. Ruotsin verottaja ei vielä ole edennyt aivan niin pitkälle, että lähdeveroja ei alunperinkään perittäisi, mutta lienee pientä toivoa, että näin kävisi jo ensi keväänä.

 

Saksan osalta saamme varmuudella sen osan lähdeveroista takaisin, joka ylittää 15%. Alkuvuonna saimme vuonna 2012 perittyjä saksalaisia lähdeveroja takaisin 1.400 euroa.

 

Ranskan osalta emme vapaaehtoisesti saa takaisin mitään, koska Ranska ei tulkitse suomalaisia sijoitusrahastoja sellaisiksi oikeushenkilöiksi, joita Suomen ja Ranskan välinen verosopimus koskisi (ymmärtääkseni siksi, että rahasto ei Suomessa ole itsenäinen oikeushenkilö, toisin kuin useimmissa muissa maissa).

 

Ranska on kuitenkin viime aikoina hävinnyt eräitä ulkomaisten rahastojen maksamia lähdeveroja koskevia oikeusjuttuja EU:n tuomioistuimessa, joten lienee mahdollista, että maa joutuu palauttamaan meillekin joskus maksamamme verot. Jos lähdevero EU:n sisällä osoittautuu laittomaksi, kuten minusta näyttää, sama saattaisi koskea Saksaa.

 

Mutta se on epävarmaa. Kun laskemme Saksan lopulliseksi veroprosentiksi 15%, Ranskan lopulliseksi veroprosentiksi 30% ja Ruotsin lopulliseksi veroprosentiksi nollan, Phoebuksen ulkomaisten osinkojen nettotuotto on 2,31% (brutto siis 2,56%) ja koko Phoebuksen netto-osinkotuotto on 3,47% (brutto siis 3,58%) tämä päivän osakekursseilla.

 

- - -

 

Mitä merkitystä osinkotuotolla sitten salkunhoidon kannalta on? Ei juuri mitään. En pyri maksimoimaan osinkotuottoa, vaan osakkeen kokonaistuottoa. Ostan itse asiassa paljon mieluummin kasvavaa yhtiötä, joka investoi tuloksensa takaisin liiketoimintaan, kuin reippaasti osinkoja jakavaa firmaa, joka ei kasva.

 

Edellyttäen tietysti, että kasvava yhtiö tuottaa vähintään sen verran tulosta, että kasvulla on jotain arvoa. Jos kasvun marginaalituotto alittaa sijoittajien tuottovaatimuksen, kasvuhan ei suinkaan luo arvoa, vaan tuhoaa sitä.

 

.




Takaisin

Lähetä tämä sivu kaverille linkkinä