Vko 19/10: Lähdeverot/omistus
- Minulla olisi verotusaiheeseen jatkokysymys:
Kansainvälisillä osakerahastoillahan tilanne on se, että ulkomaisten osakkeiden osingoissa on useimmiten lähdevero ja sen voi saada takaisin erikseen hakemalla.
Miten on näiden lähdeverojen hakeminen onnistunut Phoebuksella? Miten muilla Seligsonin rahastoilla puolestaan? Operaatio on varmaan aika iso esimerkiksi Eurooppa-indeksirahastossa, jossa on 200 osaketta ja monen maan lainsäädäntö?
Missä menee raja, että tätä ei rahaston kannata tehdä, ajatellen työvoimakuluja joita hakemiseen menee? Kuinka suurta osaa vuosittaisesta tuotosta menetetään jos lähdevero jätetään ulkomaisille verottajille?
Tarkkaan ottaen pääperiaate on, että osinkojen lähdevero määräytyy Suomen ja kyseisen maan keskinäisen verosopimuksen perusteella. Jos kyseinen maa perii enemmän lähdeveroa kuin maiden välisessä verosopimuksessa on sovittu, lähdeveron voi sopimusta ylittävältä osalta hakea takaisin. Ainakin teoriassa.
Phoebuksen sijoituksista 52,3% oli eilen ulkomailla. Näistä 24,3% USA:ssa, 18,6% Ruotsissa, 6,2% Ranskassa ja 3,1% Saksassa.
USA:n ja Suomen välisessä verosopimuksessa sijoitusrahastojen lähdeveroksi on sovittu 15%, joka on myös se lähdevero, jonka USA pidättää. Palautusta ei siis tarvitse erikseen hakea. Hieman outoa on, että eläkeyhteisöjen lähdeveroksi on sen sijaan sovittu nolla. En ymmärrä miksi – ovathan suomalaiset sijoittaneet enemmän amerikkalaisiin osakkeisiin suomalaisten sijoitusrahastojen kautta (noin 6 miljardia euroa) kuin työeläkeyhtiöiden kautta (noin 5 miljardia euroa). Ehkä työeläkeyhtiöillä on paremmat poliittiset lobbarit kuin sijoitusrahastoilla?
(Jotta vastaukseni olisi täsmällinen, todettakoon vielä, että ylläoleva koskee tavallisia osakeyhtiöitä, joita kaikki Phoebuksen sijoitukset ovat. Sen sijaan se ei koske pörssilistattuja Partnership-rakenteita, kuten esimerkiksi huvipuisto Cedar Fairiä, kuten kerroin Phoebuksen chatissa 12.9.2005. Osinkosijoittajan kannattaa siis olla hyvin tarkkana sijoituskohteidensa juridisen statuksen osalta).
Ruotsi ei myöskään ole Phoebukselle ongelma. Lähdeveroksi on sovittu 15%, joka myös peritään. Todettakoon samalla, että indeksirahastoissamme tilanne on eri, koska niillä on eri säilyttäjä kuin Phoebuksella. Ne maksavat Ruotsiin 30% lähdeveroa, josta me perimme puolet rahastoille takaisin (ja saamme sen perittyä).
Ranskan kanssa Suomi on sopinut, että lähdeveroa ei peritä. Ranska perii silti osingoista 25% lähdeveron, josta se ei palauta mitään. Tässä olisi mielestäni ulkoministerillämme ja/tai Finanssialan Keskusliiton toimihenkilöillä hyvä paikka ansaita palkkansa. Jos sopimuksista ei pidetä kiinni, en ymmärrä miksi niitä solmitaan?
Saksalaiset sen sijaan toimivat täsmällisesti pykälien mukaan. Lähdeveroksi on Suomen kanssa sovittu 15%. Saksa perii 26,375%, mutta saamme haettua erotuksen rahastolle takaisin vain muutaman kuukauden viiveellä.
Kuten varmasti jo tästä huomasit, käytännöt vaihtelevat paljon eri maiden välillä. Niiden maiden osalta, joihin Phoebus ei ole sijoittanut mutta indeksirahastomme ovat sijoittaneet, lähdeverojen ääripäitä ovat toisaalta Britannian 0% ja Japanin 7% sekä toisaalta Sveitsin 35% ja Italian 27%, joita ei edes miltään osin saada perittyä takaisin (Italia on tosin ilmoittanut käsittelyajaksi noin 5 vuotta, joten toivoa sattaa vielä olla!), sekä Australian 30%.
Jotta asia ei tuntuisi liian yksinkertaiselta, tilintarkastusyhtiö KPMG on (veroneuvojan ominaisuudessaan) sitä mieltä, että lähdeverot Euroopan sisällä ovat todennäköisesti laittomia. Yhtiö perustaa näkemyksensä Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen (EYTI) ja Euroopan talousalueen tuomioistuimen (ETA-tuomioistuin) viimeaikaisiin ratkaisuihin. Mekin olemme, sijoitusrahastojemme puolesta, osallisina kanteessa Ruotsin valtiota vastaan tätä koskien. Se ei tule aiheuttamaan osuudenomistajillemme kuluja, mutta se saattaa johtaa lisätuottoihin, jos KPMG:n näkemys osoittautuisi oikeaksi.
Monimutkaisen vastaukseni ydin on yksinkertainen: Teemme kaiken minkä voimme, jotta asiakkaamme saisivat rahoilleen mahdollisimman hyvää tuottoa. Varsinaisen salkunhoidon lisäksi se tarkoittaa mm. lähdeverojen takaisinperintää sekä muita toimenpiteitä, jotka tähtäävät salkunhoidon kustannusten minimointiin. Sijoitukset voivat onnistua tai epäonnistua, mutta säästetty euro on varmuudella ansaittu euro.
- Salkunhoitajalta: Salkunhoitajan omistus
Kuten viime viikon blogissa ennakoin, omistukseni Phoebuksessa on hieman laskenut. Omistan nyt 13,2% rahastosta (viime viikolla 13,4%).
.